maanantai 29. marraskuuta 2010

Jouluinen Ostosmatka Isoonkyröön



Isossakyrössä on aina ollut paljon käsityöläisiä
ja 1700-luvun markkinoiden myötä ovat
paikkakunnan käsityöläiset koonneet 
voimiansa yhteen myös joulun tiimoilta.

Tuloksena varsinainen Joulukauppa ryhmittymä.
Jos Tervajoella myydään autoja, 
niin Isonkyrön keskustassa myydään joulukuussa
ahkerien naisten ( ja miestenkin )
käsityötaidonnäytteitä pukinkonttiin.

Kannattaa suunnitella jouluista ostosmatkaa
meille päin.

Viikonloppuisin kierros voi alkaa esim.
Susannan hurmaavasta Vanha Aika -kaupasta. 
samalla voi vilkaista mitä kivaa
myymälän toisessa osassa on
Samassa kiinteistössä on myös
Minnan ja Annen Joulupuoti.

Kierros jatkuu Pohjankyröntielle
vanhaan Kettulan kivitaloon ja 
myynnissä monenlaista käsityötä.
Tien toisella puolella on Sirppis Kirppis,
ehdottomasti käynnin arvoinen paikka sekin.

Edelleen samalla tiellä on
Pohjankyrö-lehden toimitalossa 
käsityöläisten
Isonkyrön Perinteinen Joulukauppa,
josta nämäkin kuvat ovat.

11.-12. ja 18.-19. joulukuuta on
myös meidän Ullakon Aarteet
avoinna.

Toiseen suuntaan Pohjankyröntietä
ajellessa Vanhan kirkon paikkeilla
lahjatavaroineen ja käsityömateriaaleineen
ja vielä vähän matkaa eteenpäin, niin
Juha Koskela Designin työpajamyymälä,
missä voi ihastella ja hankkia koruja.

Pieni poikkeama keskellä kylää Kukkulantielle,
missä on Serkku Kauppa moninaisine
leipomuksineen ja käsitöineen.

Niin että kannattaa tulla kauempaakin
ja kiertää samalla retkellä kaikki !

P.S. noita ruskeahkolla kirjoitettuja klikkaamalla
pääset sivustoille.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

PAKKASAAMU

Silmät auki,
varovainen kurkistus,
peiton liepeen alta,
vaivihkaa.

Villasukat, villapaita,
lähellä,
nopeasti ylle.

Ikiaikaiset ikkunat,
muotoilevat maailman
miten kuten,
omakseen.

Vanhan talon ihanuus ja
kurjuus,
pysähdy katsomaan !

Pakkasta,
auringonnousu,
miten kaunis on
aamu.

Lämmittää mieltä,
jalkoihin vielä tossut,
hyvillä mielin kahvinkeittoon.

Rauhaisaa Adventtia Kaikille !





















tiistai 23. marraskuuta 2010

JOULUPUOTIIN TAVARAA...

Keho kummastelee edelleen pakkasia,
kalenteri juoksee vikkelämpään kuin minä
ja joka paikassa on JOULUNAVAUS.

Pakkohan on kovapäisimmänkin uskoa, että
JOULU on tuossa tuokiossa
ja UllakonAarteiden PihaPuotia on
ryhdyttävä laittamaan siihen malliin, että
JOULU saa tulla sinnekin.

Huomenna minä aloitan. Lupaan.


Mutta tässä muutaman kuvan verran
raotusta JouluPuodin oven taa:


Valoa pimeyteen
-tai sopivasti patinoitunut koriste pöydän päälle,


peltipurkkeja, hillotölkkejä, emalipannuja,


suola- tai jauhosalkareita, niin ja erittäin kaunis pieni
1-laatikollinen talonpoikaispöytä,


välineitä vähän suuremman taikinan tekoon 
ja leivän paistoon,


kätevälle pieni työmaa; jälleen kerran on aikoinaan 
ostettu iki-ihanaa oranssia maalia, mutta tuolien
muoto on kaunis ja perinteinen ja kuntokin hyvä,


kaikenlaisia tarvekaluja, niin kuin kaffiprännäri, 
tuohivirsut, kiulut sun muita,
nivaska punaraitaisia keittiöpyyhkeitä,


vanhoja savipunkkeja, isompia ja pienempiä,


kuparikattilallinen joulupuuroa keittyy 
vaikka isommallekin joukolle, 


fiinimpään kattaukseen vanhaa ja 
pikkasen nuorempaa arabiaa...


 Nämä ja monet muut esineet
odottavat 11.-12.12. viikonloppua.
Tervetuloa silloin katsomaan !


maanantai 22. marraskuuta 2010

TAMPERE VINTAGE -ja itsehillintä

Juna vei aamusella minut ja 
KeskenkasvuisenJärkevänLapsen Tampereelle.
JärkeväLapsi ohjeisti, etten saanut "pukeutua"
tilanteen vaatimalla arvokkuudella ( mielestäni ),
koska hänen pitää kehdata istua
junassa vieressäni...

Iloisena siitä, että ylipäätään lähti mukaani
tottelin kiltisti.
Asemalla meitä odotteli JärkevänLapsen
TulevaÄitiIsosisko.
Tällä kokoonpanolla suuntasimme

Ilmiselvää oli, kuka meidän joukosta
oli innokkain.

Valtavaa itsehillintää osoittaen en
ostanut kulta- enkä hopeakenkiä.
Enkä ihanan viininpunaisia 50- luvun
stilettoja, joita koristi haalistuneen
malvanvärinen silkkirusetti,
enkä liioin mokkaisia tummanruskeita
T-hihnapiikkareita, joita koristi
vihreät yksityiskohdat...


Sen sijaan menin taas onnesta mykkyrälle
lähes käyttämättömistä suomalaisista
70-luvun MaryJane-kengistä.
Peräisin siltä ajalta kun meilläkin
tehtiin kunnon kenkiä.
Nahkaa sisältä ja ulkoa.
Kauniita yksityiskohtia.

Miten harmittavaa, että suomalainen kenkäteollisuus
ei ole enää tätä ! 

Uskokaa tai älkää, mutta mukaani ei tarttunut kuin
yksi ( 1 ) käsilaukku.

Ja sekin vastoin kaikkia tottumuksia on aivan tavallista
nahkaa.
Toki ihanan pehmeää ja sopivasti patinoitunutta.
Suklaanruskea, mikä väri tunkee näemmä
väellä ja voimalla elämääni,

minkähän edellä sekin taas lienee...




















Mukaan lähti myös koruja,
pakkasen keskellä kesäisiä:


















Ja sitten.
Tämähän oli aivan pakko saada UllakonAarteisiin:

Virkattuja pitsejä, rypytyksiä, nimikointi...
kaunis, kaunis...

Tämä ja kengät Mekkomaniasta.
Sieltä olisi mukaani voinut tarttua koko
rekillinen ihania mekkoja,
huokailin ja hiplasin.

Ja keskustelin itseni kanssa.

Mutta nyt minä tiedän missä niitä on 
ja voin palata kevään tullen !


Tapahtuma oli mielestäni parempi kuin
keväinen,
selkeämpi ja järjestetympi.
Hauskaa oli ohjelmallisuus, musiikki
siivitti ostoja kepeästi.

Ilmiselvästi 40-50-luku on pääosassa,
mukana onneksi myös näitä 60-70-luvun helmiä.

Muita asiakkaita kuuntelin tavaroita käännellessäni,
mietin, että Vintage-kulttuuri on meillä
uutta, moni tuntui ihmettelevän hintoja.
Vielä on tekemistä, että juuri kirppikset
hyväksyttäviksi ymmärtäneet suomalaiset
ymmärtävät mikä vuosikertavaatteen tai
-asusteen tekee hintavaksi -ja himoituksi.

Nyt pitäisi pikkuhiljaa tarjeta laittamaan
UllakonAarteiden JouluPuotia kuntoon,
siihen puuhaan joutunee sonnustautumaan
melkoisella määrällä villahousuja ja
paksuja rukkasia.
Saman sortin pukeutumista suosittelen
sitten JouluPuotiin tuleville 
Asiakkaillekin !

maanantai 15. marraskuuta 2010

NAISTEN ASIAKASILTA...

Ystävättäreni Vilukissi järjesti Naisten Illan
Susannan luona.
Vanha Aika oli täynnä kaikenlaisia
ihanuuksia Sisustukseen ja
Somistukseen.

Joulukin tulossa.

Juotiin kahvit ja syötiin pullaa.
Siirryttiin ihastelemaan kaupan
hyllyjen ääreen.
Ja sillä kohtaa Susanna sanoi,
että odotas vähän, täällä on sulle
Kengät.
Tietää mokoma...
















Selväähän oli, että minä lähdin sieltä
KultaKengät kainalossa.

Muut niitä Joulukoristeita ja Sisustusihanuuksia.

On minullakin Joulukoristeita.
Ihana Punainen Possu,
joka huilasi viime joulun, koska se löytyi vasta
loppiaisena.
Nyt olen käyttänyt kaksi päivää TonttuLaatikon
etsimiseen.
Löytynevät pääsiäiseksi.

En tarvinne uusia koristeita ja somistuksia,
riittää kun kadottelen näitä vanhoja.

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Amerikan Ihmemaa ja Kultaseppä... SOFA Chicago 2010

Avaraa maailmaa on nyt nähtynä,
oikein tehopakkaus amerikkalaista messuilua.
Pitkiä päiviä,
väkeä mahdottomasti,
hienoja osastoja,
järkyttävän kalliita esineitä,
upeita töitä,
mielenkiintoisia ihmisiä,
kontakteja,
kokemusta...
ja
armoton väsy.







Näyttää olevan vaikeinta päästä takaisin 
+2GMT-vyöhykkeelle...

Ai niin, tuliaisiakin tuli !

tiistai 9. marraskuuta 2010

Maailman kaikista paikoista...

JURVA.

Tämä on aivan uskomatonta.
Olen elänyt viiskymmentä vuotta
tietämättä tuon taivaallista
Jurvasta ja jurvalaisista.

Joo, joo, nykyinen Kurikka,
ihan miten vaan, mutta täällä
päin se on ja pysyy Jurvana.

Niin, ne jurvalaiset.
Naiset nimenomaan.

Reippaan vuoden aikana
olen törmännyt reiluun puoleen
tusinaan sellaiseen NAISEEN,
että oksat pois.
Ja tänä aamuna tuli puhelinlankoja
pitkin taas yksi.

Kaikille näille naisille on yhteistä
suunnattoman ystävällinen
tapa lähestyä toista ihmistä,
kunnioitus käsitöitä kohtaan,
kohdallaan oleva elämänasenne,
raikuva nauru ja
mielikuvituksen lento.

Ja täytyy sanoa, että kun he kerran
minua lähestyvät ja sielujen
sympatia löytyy, niin täytyy heissä
olla ripaus tervettä hulluuttakin !

Nyt olen lähdössä oikein
excursiolle Jurvaan loppuviikosta.
Todennäköisesti tulen takaisin
onnellisena pellavapussi kainalossa.

Kiitos Teille Kaikki Jurvan Naiset,
on ollut ilo tutustua Teihin jokaiseen.
Juodaan taas porukalla päiväkaffit pihanurmella
ensi kesänä !
Niin vanhat kuin uudetkin tuttavuudet.

KIITOS !

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Aivan Käsittämättömän Hienoa...

Kolmekymmentäneljä, 
siis 34, vuotta sitten
olimme Nuoria, Nättejä ja Notkeita.

Juoksentelimme Rantamajan, Pallohallin, 
Ruokalan ja Eppulan kanttiinin väliä.

Paukuttelimme kehärumpua ja
otimme vaihtoaskel-hyppyjä,
teimme laajoja kaaria ja 
sulavia taivutuksia.

Marssimme hyväryhtisinä,
noudatimme Lingin-kaavaa ja
liike lähti AINA vartalosta.

Nojailimme Aholankankaan
mäntyihin,
pelkäsimme Vamphyyrejä
Hautausmaan kiviaidan takana,
soutelimme Järvellä,
Nauroimme katketaksemme,
hengailimme Härkösen kioskilla,
söimme Suffeleita,
solmimme Elämänmittaisia ystävyyssuhteita.

Silloin olimme avoinna elämälle,
haaveilimme,
kurkottelimme, räpistelimme,
opettelimme,
elimme.

Ja ne maailman parhaat Farkut ja
Pentikin nahkapalahousut.
Ne muistaa Moni...
















34 vuotta.

Jälleennäkeminen. Muistot.
Mitä on 34 vuotta, ei yhtään mitään.

Mikä Riemu !
Sama sielujen väre,
olemisen rentous,
loputon puheensorina,
hervoton nauraminen,
Ystävyys.

Nyt olemme keski-ikäisiä,
nättejä lähinnä
kynttilänvalossa,
notkeita ehkäpä unissamme,
mutta
pohjimmiltaan edelleen samoja.

Ei pöllömpi juttu,
muuten.

torstai 4. marraskuuta 2010

jälkijunassa TÄDIT TOUHUISSA osa 2

Naisten illan osallistuja Eija
lähetti kuvia ja lupasi, että
saan laittaa tännekin.

Tässä iloisesti työn touhussa,
johtuneeko hymyt kätten työn jäljestä,
tyytyväisyydestä,
mukavasta juttelusta,
todennäköisesti niistä
kaikista yhdessä.





















Ja tässä valmiita.
Saattaa jopa käydä niin, ettei malteta
vielä tänä vuonna polttaakaan näitä.

Tai sitten poltetaan nopeasti, että
saadaan tehdä lisää.


tiistai 2. marraskuuta 2010

IHANA VALO...


Aikainen aamu,
viehkeä auringonnousu,
henkäys pakkasta.

Villapaidan lämpö,
hiljaiset terveiset,
ylilentävä lintuparvi.






































Meidän huushollin Kultaseppä lähti tänä aamuna Isoon Maailmaan.
Ainakin matkan täällä päässä keli näyttää suotuisalta.

Ihmeellistä tämä nykymeno;
koko matkan voi reaaliajassa seurata matkan sujumista...
vaikka mitä minä sillä tiedolla teen, että juuri nyt
kone on sen ja sen lennonjohdon alueella,
11 km korkeudella ja
lentää kohti Islantia ?!

Tärkeinhän on viesti, että
matkaaja on saapunut
onnellisesti perille.

Toivottavasti Koko Matka on
Onnekas.

Happy Landings, rakkaani...