Vuoden vaihtuessa....

mietteissä,

kiire, muka,

ei ehdi ajatella kulunutta aikaa,

hyvä kun huomaa juuri sen hetken,

vuoden viimeisinä tunteina edes yksi ajatus,

vuosi mennyt,

on tehty ja jätetty tekemättä,

sanottu ja oltu hiljaa,

itketty ja naurettu,

halattu ja huudettu,

tutustuttu ja jätetty hyvästejä,

huokailtu ja hyräilty,

juhlittu ja murehdittu,

rakastettu ja luovuttu,

ihmetelty ja luotu uutta,

vuosi taas

jättänyt jälkensä, 

mieleen ja kehoon,

hengissä selvitty,

kunhan samaan päästäisiin 

tulevanakin vuonna.

Avataan ovi vuoteen 2011,

astutaan rohkeasti peremmälle,

yhdessä.

Hyvää Uutta Vuotta !

JOULU

Pakkanen paukuttaa tuvan nurkkia,

maisema on enemmän kuin valkoinen,

puut ja pensaat seisovat hämärissä

huurteisen arvokkaina,

sisällä heräillään vähitellen

aattoaamuun, 

nautitaan kiireetön aamiainen,

laitetaan takkaan tulet,

kääräistään viimeisetkin lahjat

pakettiin,

valmistellaan illan juhla-ateriaa,

mikään ei häiritse rauhallisen

tyyntä aamua...

paitsi kadonneen TÄHDEN

Mysteeri.

Miten joku voi taas olla

siellä HYVÄSSÄ TALLESSA !

Meillä on Perinteinen Paikka,

missä kaikki joulukoristeet

ovat tallessa.

Niin nytkin, 

kaikki muut mutta TÄHTI !

Tähteä ei ole missään.

Paitsi tarkasti mielessäni, 

Tähti on tullut kesän mittaan vastaani

monen monituista kertaa.

Ei siellä Joulukoristevarastossa,

vaan jossain ihan muualla.

Nyt sitä ei löydy etsimälläkään.

Ei hätää, ajattelin, kipaisen

korviin saakka paksusti puettuna

ulkovarastoon, jossa takimmaisessa

nurkassa on kaksi pahvilaatikollista

"varajoulukoristeita", myös TÄHTI.

Taskulamppu hampaissa menin 

henki huuruten läpi kaksi isoa

laatikkoa.

Kaikenlaisia Koristeita.

Mutta ei TÄHTEÄ.

En aio sen enempää murehtia,

en anna Joulumieleni kadota,

kuusipuu on kuitenkin

täydessä koreudessaan.

Ei se TÄHTIKÄÄN kateissa

ole, 

täällä se on jossakin ja 

loistaa siellä itsekseen.

JOULURAUHAA.

Pikkuhiljaa Jouluun..

Nyt on aika keskittyä oman joulun
valmisteluun;

siivoilla tilaa joulukuuselle,
jonka paappa ja pojat yhdessä
käyvät metsästä hakemassa
- ja todennäköisesti kinastelevat
hyvässä sovussa kuuselle asetetuista
vaatimuksista,

leipoa vihdoinkin omaa perhettä varten,
tähän saakka on kuulunut kommentteja, että
leivot koko ajan ja
kotona ei ole pullan pullaa,

paketoida viimeiset lahjat,
joita on jo tarkasti mietitty, sehän on
puoliksi tehty,

kaivaa kätköjen uumenista
vuosikymmenten aikana kertyneet
joulukoristeet ja muistella
kuhunkin liittyviä tarinoita,
koristella koti jouluasuun,

ja mikä tärkeintä, istahtaa alas,
nauttia takkatulen lämmössä
ja kynttiläin loisteessa
omasta rauhasta,
rakkaiden seurasta,
yhdessäolosta ja
kiireettömyydestä.

Lämmin Joulutoivotus
Teille Kaikille !

Vielä tänään JouluPuoti

Tiivistunnelmainen pakkassää jatkuu,
KesäPuodin pitäjän JouluPuodista
tuli varsinainen arktisten olojen
seikkailu tänä vuonna !

Nyt lähden kasaamaan tämän päivän
myyjättären asua ylleni.
Uskokaa pois, siitä on kaukana niin
glamour kuin tyylikkyyskin !
Päivän sana on TOPPA, VILLA,
TURKIS ja kuuma GLÖGI...

JouluPuodin Tunnelmia Pakkassäässä

Koko villasukka-, lapas- ja villapaitavarasto
on inventoitu ja hyväksi havaitut ja
lämpimät ovat olleet varsin
tarpeellisia puotipuksujen varusteita
näillä keleillä.

Tarjettu on,
kyykistymään ei ole taivuttu
ja jos selällemme olisimme kellahtaneet,
niin avittamatta emme olisi pystyyn päässeet.

Mutta mukavaa on ollut
- on vieläkin, tulin vain laittamaan
pakkaspäivän kuvat tänne muidenkin iloksi.

UllakonAarteiden JouluPuoti toivottaa TERVETULOA !

Nyt alkaa näyttää valmiilta.

Pientä pintasilausta vailla.

Pakkanen kiristyy ja

nurkat paukkuu.

Muistakaa pukeutua lämpimästi

kun meille tulette !

Lähden tästä jauhopussien pariin,

aamuksi on tuoretta tiedossa...

TERVETULOA !

Koskaan ei saisi puolivalmista näyttää...

mutta ihan pikaisesti kerron, että
PUOLIVALMISTA on !

Muutaman kerran juoksentelin
pihamaan poikki tavaroita siirrellen
ja ainakin puolet niistä muutamista
johtuu harvasta päästä.

Juhannuksen aikoihin korjasin jouluvalot
hyvään talteen.
Siellä ne ovat vieläkin ja voimakkaasti
näyttää siltä, että pysyvätkin.

Tällä ikää pitäisi näemmä  antaa
tavaroiden olla mieluumin
omilla paikoillaan kuin siellä
hyvässä tallessa.

Pienen pieni kurkistus:

Tonttu, tontumpi, tontuin...

Lueskelin aamukahvikupposen seuraksi
viimeisintä kiiltäväkantista suomalaista
naistenlehteä ja
naureskelin Tuomas Vimman joulupakinalle.

Sitten jäin miettimään, että mitäpäs kelvoton
siinä naurat,
tunnistit siitä monta asiaa ja ihan omasta
itsestäsi !

Normi hajamielisyys ja hötkyily on
potenssissa melko monta.
Sinkoilen Perinteisen Joulukaupan,
joulumyyjäisten,
Kädentaitajien Puodin ja oman
UllakonAarteiden väliä.
Samalla kuulen itseni sanovan,
että ei yhtään,
ei yhtään tunnu joululta ?!?

Ihan hölmöä, joulun takiahan
tässä sinkoillaan,
kyllä se jossakin tuntuu.
Ainakin verenpaineessa ja lyhentyneissä
yöunissa.
Ensin hötkyillään muiden joulun vuoksi,
jouluviikolla on oman joulun vuoro;
leipomukset, siivoilut, ruuanlaitto,
mahdollisten lahjojen paketointi.

Aatonaattoiltana koristellaan kuusi,
niillä perinteisillä "härpäkkeillä",
istutaan kynttilänvalossa,
rauhoitutaan, odotetaan...
syvä, sieluun ulottuva
rauha valtaa mielen,
tuntuu kuin tuntuukin joululta.

Joulutäpinöistä vielä sen verran, että
meillähän ei saa syytinkiläisetkään olla rauhassa
vaan joutuvat mukaan kaikkeen yleiseen
hässäkkään.
Tonttutehtailun vastuu on siirretty sille osastolle.

Ylimmäinen TontunTekijä vaan tuppaa kiintymään
sympaattisennäköisiin tonttuihinsa arveluttavasti:
pussitin tonttuja pareittain sellofaanipusseihin
ja Tontuntekijä murehti, että pitäisikö niihin
jättää ilmaraot...

Kiitos Ailalle, tämmöisellä pikkiriikkisellä
osastolla olin Vaasassa
Naisten Joulumessuilla.
Suurinta kiinnostusta herätti
pöytäni, liinani ja
ylläni ollut Tampere Vintage-jutussa
ylpeillen esittelemäni paita !

Leikki leikkinä, ihan hyvä tapahtuma ja
mukavaa oli.
Myyntiäkin.

Oliskos vähän pikkujouluiluun... ?

Minähän olin niin kovasti itseeni tyytyväinen
kun selvisin Tampere Vintagesta
kohtuullisen säästäväisesti.
Kotiin tultuani istahdin viattomasti
tietokoneelle ja
Saksasta löysin nämä.
Ja tänään ne tuli meille.

Katsokaa nyt,
ehtaa 60-luvun loppua,
aitoa käärmettä ja nahkaa.

Korokepohja
ja huimat korot !
Viininpunaiset.
Vai pitäisikö tähän vuodenaikaan
sanoa glöginpunaiset.

Jos ei näillä tontutkin
ällisty, niin ei millään.

Kuvasinkin oikein pitsiliinan päällä,
hienot kun ovat...

JouluPuotiin Ullakon Aarteisiin.