Vuosi vaihtuu...

vauhti vain kiihtyi loppua kohden,
koko joulukuu meni tohinaksi,
mikä oli toisaalta hyväkin juttu;
en ehtinyt vaipua tavalliseen
marras-jouluhorrokseen.

Jouluaatto tuli omine kuvioineen,
minäkin ehdin juuri ja juuri saada
lahjat kääräistyä piiloon,
saan varmaan loputtomasti kuulla
"ekologisista" joulupaketeistani...
osa lahjoista tuli vasta väliviikolla,
kuvasi hyvin hektistä tunnelmaa sekin!

Joulun pyhät oltiin, seurusteltiin
ja syötiin.
Hieman iäkkäämpää ja
hieman nuorempaa väkeä.

Viime päivät vuodesta onkin mennyt
ihmetellessä ja toipuessa.
Oikeastaan vasta eilen illalla saunan jälkeen
ymmärsin RAUHOITTUA.

Vuosi 2011.
Oli ja kohta meni.
Pieniä iloja, suuria hetkiä,
peruuttamattomia menetyksiä,
alakulon laaksoja,
uusia tuulia, kauan hautuneita
päätöksiä...
melko tavallista, normaalia eloa.
Ei huonompi, ei parempi,
vastaanotettu ja parhaalla
mahdollisella tavalla eletty.

Odotetaan seuraavaa.
Mielenkiinnolla,
avoimin sydämin.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille!

Ovella jo,

Joulu.

Kuusi kannettiin sisään.
Kunnon kuusi,
oksiakin tänä vuonna.

Kolmen tunnin uurastuksen tulos;
44 kynttilää,
70 palloa,
yksi lasinen haikara,
yksi peltienkeli,
muutama kymmenmetriä
hopeanauhoja,
järkyttävä määrä
hopeahärpäkkeitä.
Jälleen kerran.
Lähes yksitellen
oksille nostettuna.

Meidän Krääsäkuusi.
Semmoinen kuin aina,
tuttu ja rakas.

Rauhaisaa Joulua,
Lämmintä Yhdessäoloa,
Kiireetöntä Aikaa,
Voimia Alkavalle Vuodelle.

Kynnyksellä tulossa

Joulu.

Tulee vaivihkaa,
menee sukkelaan,

hirveä täpinä ja touhun tuiske,
unettomia öitä,
stressin poikasta,
puhkiväsynyt juhlan valmistelija.

Vaikka kuinka hosut
ja hössötät,
tulee se kuitenkin omalla
ajallaan,
koskaan et saa kaikkea tehtyä,
ellei muuta niin unohdat
herneet mikroon...

mitähän jos antaisit olla;

keskity tärkeimpään,
hiljaiseen rauhaan,
lämpimään yhdessäoloon,
kynttilöiden tuikkeeseen,

rauhoitu,

Rauhoitu!

Kohta alkaa Rantakelit...

Aamupäiväisellä postilaatikkomatkalla
pysähdyin silmäilemään
Talvikuntoista Kukkapenkkiä.

Koreasti kukkii Orvokki,
Kuunlilja pukkaa uusia versoja,

Kevätesikko kasvattaa kauniin
vihreitä lehtiä,
hyvä ettei ehdi kukkaan Joulun
Kunniaksi,

Pionista näkyvillä uudet varrenalut,
syksyllä istutetut Tulppaanit
hyvässä vauhdissa...

Nurmikko viheriöi.

Onneksi en ole vielä siivonnut
Kesämekkoja Talviteloille.

Ennen vanhaan...

Sain Ystävältäni Natalta
Joululahjan,
vanhaa ja kaunista.

Käsityötä.
Ajalta, jolloin ehdittiin
-ja jaksettiin,
istua paikoillaan.
Joskus tuntuu, että
Ajalta, jolloin kauneutta
arvostettiin käytännön
edelle.

Silkkiä,
pieniä pistoja,
piirongin laatikossa
säilytettävä.

Katsokaa itse ja
verratkaa...

mistä näitä limppuja oikein tulee....

elämä on yhtä Limppua
tällä hetkellä.

Ei, en minä valita,
kunhan totean.
Mutta arvaatkaapa
syönkö itse viipaleen viipaletta...

Joskus muinoin leivoin
tähän aikaan vuodesta
Erästä Kakkua urakalla.
Niin monia, ettei tulisi
vieläkään mieleeni leipoa
semmoista...
ajatuskin puistattaa.

Toisaalta,
marras- ja joulukuu ovat
mielestäni Kamalimmat
Kuukaudet Kalenterissa,
pimeää ja synkkää aamusta
iltaan, mutta
limppujen parissa puuhastellessa
unohtuu jopa minun
valittaa pimeydestä!

Iloitsen siis juuri nyt näkyvästä
pilkahduksesta sinistä taivasta,
limpun tuoksusta uunista,
tekemisen riittämisestä,
illan tullen lämpiävästä saunasta
ja rauhallisesta hetkestä
takkatulen äärellä,
kynttilän valossa.

Ja laitan huomista varten
Limpputaikinan alulle...

Elossa ollaan...

vaikkei välillä ehdi "kissaa" sanoa.
Tässä on ollut kaikenlaista
juoksemista,
vauhdista olen jo
kuullutkin, etten ole juurikaan täällä
näkynyt...


myyjäisiä siellä ja täällä.
Joulukauppa vie oman aikansa,
tahdo malttaa olla sieltäkään
pois, vaikkei minua siellä
koko ajan tarvitakaan.


Limpputaikina odottaa nytkin tekijäänsä,
puhumattakaan monesta muusta
hommasta.
Ja tänään tulee Lammas,
toivoakseni paloina, muuten meillä asuu
jossain kammarissa eläin...


Saarivaltiossa elävällä serkullani
on Kätevä Käly,
hänen ihonhoitosarjansa,
joka on suunnattu NUORILLE
(ynnä ongelmaihoisille)
on tähän ikään minulle
Ensimmäinen Sopiva
Tuotesarja.
Olen vannoutunut käyttäjä, 
kesät talvet.


Hiljaa mielessäni toivon, että
sikäläinen Father Christmas
ymmärtää tiputtaa meidän Savupiipusta
taas puolen vuoden tarpeet...


Ja nyt tämä samainen Kätevä Käly
on mennyt kehittämään
Sallitun Suklaan,
vieläpä Terveysvaikutteisen!


Luontaisesti epäluuloisena joka
asiaan, mitä kauheasti mainostetaan
terveelliseksi, pelkään,
ettei tämä ole Kunnon Suklaan veroista.


Saatan tosin olla väärässäkin,
kerron sitten joulun jälkeen,
lähettänevät tätä kuitenkin
Ikääntyneelle Sukulaiselleen
Joululahjaksi.
Pelkään minä.

http://www.elizabethsdaughter.co.uk/

http://www.ohsolovesyourtummy.com/