JOULUKO TULOSSA ?

Ullakon Aarteiden Joulupuodin

järjestelyn tuoksinassa havahduin 

ympäröivään luontoon...

oli päivän VALOISA hetki kaiken

pimeän ja harmaan keskellä...

jossain vaiheessa VISIOMME oli, että

Joulupuodin aikaan on puut huurteessa, 

lumi maassa, kynttilät valaisee hämärän-

hyssyistä päivää...

 - ja kissin villat !

Toistaiseksi näyttää siltä, että

kumisaappaat, sateenvarjo ja

myrskylyhty olisi oikea varustus !

Jos oikein pinnistää ja lujasti uskoo, niin

se JOULUMIELI ja -TUNNELMA löytyy !

HÄVITTY TAISTELU ITSESTÄÄNSELVYYKSISTÄ

Pitkään olen miettinyt, että SAIPPUA, 

PESULAPPU ja LAUDELIINAT -yhdistelmä

on LIIAN ITSESTÄÄNSELVÄÄ saipppuan-

keittäjältä.

Kunnes huomasin, että joka paikka on tilkkuja

täynnä.

Pakkohan niitäkin on hyödyntää.

Ja niin kävi, että pesulappuja ja laudeliinoja tuli.

Mitä varten ? No, joulumarkkinathan 

ne ahdistaa kaikenlaiseen.

Tai sitten suku saa joululahjaksi.

pellavaisia huituloita ja hetaleita..

Nyt on taas huitulamallisia kaiken

muun päälle viskattavia roiteja.

Väreinä on jo lila, vihreä ja musta, 

pakko

on sesongin mukana ahdistua myös 

punaiseen ...

Ei pellavaan vihkiytymättömien

mielestä hetikään kaunis, 

mutta kun sisältö on komia ja

ryhdikäs, niin mahdottoman 

hyvännäköinen

 

- ja kauneushan on sitä paitsi

katsojan silmässä...

ja jos luontoa riittää, niin

pää pystyyn vaan ja menoksi !

Seinäjoella Pohjalaisilla

Suurmarkkinoilla oli 

mukavaa,

ympärillä oli mahdottoman kivoja

käsityöläisiä, rikkaus tutustua uusiin

ihmisiin !

Asiakkaat olivat kiinnostuneita

ja jutustelimme kierrätyspellavista

pitkät tarinat.

Kiitos kaikille asiakkaille ja

terveiset uusille tuttavuuksille,

näistä kaikista saa voimia yrittää ja

jaksaa tässä marraskuun hämärässäkin !

SAIPPUANKEITTOA...

... siis itse asiassa PITÄISI harrastaa

SAIPPUANKEITTOA, 

sen sijaan lusmuilen koneella ja katselen 

otoksia aiemmista

SAIPPUANKEITOISTA.

Kuvien aikaan SAIPPUANKEITTO

oli vielä alkavaa harrastusta,

mutta kuvien perusteella suhtautuminen

on ollut vakavampaa,

ei lusmuilua...

Nyt pitää ottaa itseään niskasta kiinni

ja pyrkiä samaan,

tai vähän parempaan.

Saippua-aluset muuten on WÄRKKÄRIN,

ne ovat edelleen yhtä kauniita.

hetkellinen pilkahdus syyspimeydessä

niin kamalan masentava kuin syksy onkin,

on pakko myöntää, että hetkensä on silläkin...

aamuinen sanomalehden haku postilaatikolta

muuttuikin kuvausreissuksi

ja näitä lehtiäkin on enemmän kuin tarpeeksi,

mutta kauniita ovat mokomat nekin, oikeassa

valossa...

toki aurinko voisi jo pian paistaa hiukkasen

korkeammalta

mutta revitään tästä irti kaikki se mitä saadaan

ja eletään uuden kesän toivossa,

jaksamista syksyyn kaikille !

Ai niin, kiitos Mikaelalle Rejböleen,

sain soitostasi uutta virtaa ja heti 

syntyi uusi tuote...

iltojen pimetessä...

ja päivien käydessä harmaiksi, Vanhempi Aarre

uppoutuu menneeseen maailmaan;

piirongin laatikoista löytynyt lasinegatiiviaarre,

vanhat kirjeet ja postikortit, esineet, tavarat, 

vaatteet ja pitsit,

menneet sukupolvet

ja heidän elämänsä saa mielikuvituksen 

hurjaan lentoon...

saa nähdä mitä siitä kehkeytyy talven mittaan...

Nöyrä kiitos tähän astisesta, Hannu !

Ullakon Aarteet Seinäjoen Käsityömessuilla

Ullakon Aarteet 

Seinäjoella messuilemassa.

Kolmas kerta toden sanoo, ainakin mitä

KIERRÄTYSPELLAVIIN tulee...

tällä kertaa oli mukavaa huomata, että asiakkaat

olivat OIKEASTI kiinnostuneita ja kannustavia,

kiitos heille.

Yksinäisen, pienen

pellavaroitisuunnittelijaompelijan mieltä

lämmittää kovasti.

Loppuvuosi tehdään töitä kotoapäin,

yhteyttä saa ottaa.

Koetetaan pysytellä hyvällä mielellä, vaikka

ulkona tuulee vaakasuoraan ja syksyn pimeys uhkaa.

Ei muuten ole vieläkään sukat jalassa !