lauantai 30. lokakuuta 2010

TÄDIT TOUHUISSA...

... jotenkin näin sanoi huushollin nuoret miehet.

Perjantai-iltana meidän keittiöön
kokoontui iloinen joukko Käteviä Naisia.

Ja minun piti ottaa valokuvia.
Kuinka ollakaan, juuri silloin oli
kameran akku tyhjä. Oma vika.





















Harmittaa.

No joka tapauksessa, tässä Tätien Touhun tuloksia,
kastoimme kynttilöitä.

Kynttilänteko sujui joutuisasti,
maailma parani,
stressi liestyi,
ystävyys lujittui.

Välillä söimme hyvää ja riittävästi,
pitkän kaavan kautta,
nautimme lasin, parin viiniä
ja herkkua kahvin kera jälkiruuaksi.

Tälläistä pitäisi tehdä useammin.
Oli hyvä mieli.
Yöllä pimeässä vain hymyilytti
kun kahvinjuonti valvotti.

Tälläisistä pienistä asioista,
hyvistä hetkistä,
niistä jaksaa monta päivää.

Mikä rikkaus on Ystävät.
Kiitos heistä,
joka ainoasta !

lauantai 23. lokakuuta 2010

YLPEÄNÄ TOISEN PUOLESTA...

Meidän huushollin kultasepän työt ovat maailmalla.
Koruja on jo näytillä New Yorkissa
ja sieltä menevät Chicagoon.

Seppäkin matkustaa edustamaan niin
itseään kuin korujaankin.
Ja esittelee suurelle joukolle
kuulijoita itsensä ja neljä muuta
samaan anticlastic raising-tekniikkaan
erikoistunutta seppää.

Jännää.
Minäkin osallistun; arvatkaas kuka
sen esityksen on tehnyt.
Se on ihan varmasti kunnon tuliaisten arvoinen !

Mahtaa Chicagossakin olla vintage-liikkeitä...





torstai 21. lokakuuta 2010

Mihin aika menee... ?

Tässä on viipotettu ympäriinsä,
messuiltu, vierailtu,
naurettu 1-vuotispäivillä,
itketty rikkisyötyä manoloa,
pesty pyykkiä,
oltu menossa ja tulossa ja
tehty muita hommia.

Onneksi joku on pysynyt paikoillaan
ja saanut näkyvää aikaan:

Meidän huushollin rautaseppä on
tehnyt pimeiden iltojen lohduksi
kynttiläkruunuja.

Riittävän suuria.
Ja vielä vähän suurempia.




Jos ei näillä illat valkene ja tunnelma tiivisty,
niin ei sitten millään.

JouluPuotia varten.
Kysellä saa toki aiemminkin.





















Kehitteillä myös hieman pienempiin
neliöihin soveltuvia...

maanantai 11. lokakuuta 2010

Ulkomaan Lehti ja Mainoksen Uhri...

... tai miten päin naisihminen asiaa haluaakin selittää ...

Luin uutta ihanaa, paksua englanninkielistä
muotiraamattua,

niiiin...
sen hankkimista puolustelen aina sillä,
että kerran kuukaudessa hyvää kielikertausta
ja
että luen sen sitten kuukauden aikana
uskollisesti kannesta kanteen.
Oikeasti.

Loppupäässä lehteä on Houkuttelevia
Pikkuilmoituksia, sellaisia,
joissa on Webbisivujen osoitteita.

Niissa on kiva käydä ihailemassa.
Ja sitten yhtäkkiä huomaakin, että
UPS- kuka se oli, joka painoi
BUY-nappulaa...

ja käteen jäi Tämmöinen. Täältä.

 Hups.

Seuraava selitys on se, että 
Mekko on Vintage.
Ja sitä seuraava, että 
Halpakin oli.

Sille en ole keksinyt Hyvää Selitystä,
että missä Tätäkin pitäisin...

Voisiko joku järjestää Juhlia ?
Ei vain, UllakonAarteiden Puotiin tämä menee.

perjantai 8. lokakuuta 2010

KATOAVAISUUS, pienen ihmisen mietteitä...


Ystävän Läheisen äkillinen poismeno herätti
miettimään, 
kulkemaan pää painuksissa 
ja kahlaamaan omissa muistoissa.




Jokainen meistä joutuu kokemaan murhetta 
ja myös
kohtaamaan toisen ihmisen, joka  käy läpi
omaa suruaan.



Miten vaikeaa on pukea sanoiksi sitä hetkeä,
ottaa vastaan tai antaa lohtua,
juuri silloin täysin tyhjään mieleen.



Ystäväni,
luonto kuihtuu syksyyn,
elämä kulkee, kannattaa aikansa, saattaa kulkijan.

Jokainen hetki mitä on ollut jää muistoihin,
jokainen kohtaamamme ihminen jättää meihin jäljen,
jokainen elämämme tuokio kantaa tulevaan.




Lempeästi, vähitellen, aika tekee tehtävänsä,
hyväksymme, ymmärrämme, alistumme.

Ollaksemme hieman viisaampia, kärsivällisempiä,
ymmärtäväisempiä, vanhempia...

Ystäväni, 
jaksa, mutta kerro väsymyksesi.
Kestä, mutta myönnä oma pienuutesi.
Sure, mutta myös iloitse tuskan loppumisesta.
Itke, mutta hyville asioille naura.
Kaipaa, mutta elä tulevaa.



Ja Sinä, vie terveisiä mennessäsi...

maanantai 4. lokakuuta 2010

MESSUJEN JÄLKEINEN OLOTILA

Olotila on aina vähän normaalia enemmän
puusta pölähtänyt.

Koetin nousta aamusta ajoissa,
ollakseni tehokas ja
pirteä ja
aikaansaapa, sillä

messutavarat odottaa varastoon laittoa,
hyllyt järjestelyä,
tekstiilit pesua,
koti huoltoa,
vaatteet silitystä,

ÄH !



















Normaalielämään on palattava,
vaikka sitten väkisin.

Pitää suunnitella seuraavaa,
pyöritellä messuilta hankittuja uusia
materiaaleja,
miettiä, aloittaa...

... jospa vaikka huomenna...

Kuvanikin laitoin.

Malliksi, että olen minä edes jossain välissä
ollut omalla tontillani,
en minä koko päivää leuhottanut helmat
liehuen pitkin messuja...

Kiitos kaikille mukaville ihmisille,
messuvieraille ja -asiakkaille,
kanssamyyjille
ja erityisesti naapurikojun
Kanssaeläjälle...

lauantai 2. lokakuuta 2010

ONPAS OLLUT MUKAVAA !

Kaksi messupäivää takana.
Miten mukavaa on ollutkaan olla
ihmisten ilmoilla !

Hauskaa tavata vanhoja tuttuja ja
solmia uusia tuttavuuksia.

Jutustella, kertoilla, rupatella.




Vaihtaa kuulumisia tuttujen myyjien kanssa,
nähdä muiden luovuuden tuloksia,
hankkia itselle materiaalia tulevia varten...

... seurata ihmisvirtaa,
katsella ja kuunnella.

Saada terveisiä, palautetta ja
kommentteja.

Ja hyvänen aika; kuulla miten paljon
ja miten eri-ikäisiä lukijoita
täällä käy !

Olen lähes sanaton...
Kiitos teille kaikille !
Hauskaa oli tavata ihan oikeastikin.















Saa nähdä mitä vielä huomenna...