sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Suvun kesken

Elämän suru kokoaa
Suvun yhteen.

Tunteita, muistoja,
mietteitä.

Kauniin
siunaustilaisuuden jälkeen
veimme uurnan
keskelle luontoa.

Tyyni pakkassää,
Hillitty valkoisuus,
auringossa
kimmeltävän hangen Kauneus.
Juuri niin kuin kuuluikin olla.

Korkealla huojuvien
mäntyjen katveessa,
Levossa.

torstai 26. tammikuuta 2012

Haipakkaa

Pakkanen paukkuu,
maisema on pysähtynyt,
minä en.

Olen istunut koulutuksessa,
kuunnellut viisaita,
palaveroinut,
kirjoittanut sitä ja tätä,
tavannut tärkeitä ihmisiä,
ommellut,
yrittänyt ymmärtää,
siis hosunut normaaliin tahtiin.

Aivot käyvät ylikierroksilla,
siinä ei ole mitään uutta,
mutta alan olla väsynyt siihen,
että yöt teen töitä unissani
-ja aamulla huomaan, että
se olikin unta.
Valveilla mietin samoja asioita
ja taas yöaikaan unissani...

Paljon pitäisi tehdä,
aikataulut paukkuu,
tekemättömiä,
kehitettäviä,
neuvoteltavia,
uudistettavia,
suunniteltavia,
ja ennen kaikkea,
haluanko, turhaudunko,
jaksanko,
kelpaanko..
minulla olisi mielessäni
vaikka mitä!

Aivan,

ensi kesän 1700-luvun
markkinat.


Eilen olin vuorollani myyjättärenä
Kädentaitajien Puodissa Vaasassa.
Vein myyntiin keväisiä
pellaviani,
ensi viikolla lisää.










perjantai 20. tammikuuta 2012

Valtavankokoinen Suuruusluokka

Yhtäkkiä Olematon Asia
on Maailmanluokan
Ratkottava Ongelma
ja
aivan Mitättömästä
kehkeytyy jotain
Megalomaanisen
Tärkeää ja
Hankalasti Toteutettavaa.

Niin kuin Huulirasvan
Puute.

Eikä mikään Mikä Tahansa
Huulirasva, vaan
juuri se Oikea.
Miellyttävä käyttää,
pysyvä, toimiva,
ei liian syötävä
ja vielä, niin niin,
naisihmisiä kun ollaan,
Silmälle Sopiva.

Ja Ongelma tulee
sillä kohtaa,
kun tuttu ja turvallinen
Häviää Markkinoilta!

Uhrattuani älyttömän
määrän aikaa ja energiaa,
jonka olisi totisesti
voinut kohdistaa
toisinkin,
löysin tämän.

Ei se ole huulirasvaa
kummempaa,
näin meidän kesken,
mutta purkki vain on niin
Sievä.

perjantai 13. tammikuuta 2012

Vähänkös Onnellinen...

olen niin Polleaa,
etten tahdo Mekkooni mahtua.
Edes ulkona puhaltava tuuli
ja nujuuttava lumi ei
nyt pilaa tätä Tunnetta!

Katsokaa nyt!
Alkuperäinen,
Priimakuntoinen,
ja arvaatkaapas
Kenenkä Kokoinen
ihan tismalleen...

Sarpanevan AMBIENTE.





















... huokaus...

tiistai 10. tammikuuta 2012

Rytmistä kiinni...

Vuodenvaihteen tohinat
on ohitettu kunnialla,
nyt pitäisi päästä kiinni arkeen.

Yritän kannustaa itseäni
joka aamu huomauttamalla,
että talvea on taas päivä vähemmän.
Kevättä kohti mennään.

Toistaiseksi en ole ehtinyt
vaipua tavanomaiseen
talvihorteeseen.
Pysykööt poissa!

Loppiaisena sukuloimme
ja siinä samalla
sivistimme itseämme.
Tutustuimme niin MuotoHuoltamoon
kuin Taidemuseoonkin.

Minä vain en jaksa ymmärtää tätä
musta-valkoihanuutta.
Tosin kersa maastoutuu siihen aika
hyvin...

Koeistuttiin ja ihmeteltiin.
Tuijoteltiin veistoksia ja muita
-eri materiaaleista.
Ostettiin kirjoja.
Käytiin kahvilla.
Istuttiin ja puhuttiin.
Räpsittiin kauheat määrät
valokuvia, joissa
kukin vuorollaan näyttää
pöhköltä.









































Paluu arkeen,
työpajalle, kouluun ja ompelu- ja tietokoneelle.
Yllätyksiä heti vuoden alussa,
hyviä sellaisia.
Kun edes samanlaisena vuosi jatkuisi.