lauantai 29. tammikuuta 2011

RÄYSTÄÄT TIPPUU...

kyllähän minä tiedän, että huomiseksi
on jo luvattu pakkasta.
Ja taas kuitenkin sataa lisää
luntakin.

Mutta antakaa nyt päivän verran
KEVÄTTÄÄ.
Linnutkin siellä jo laulelee.

No, ehkä ei nyt ihan laulele,
mutta jonkinlaista ääntä pitävät.
Pahimmilla pakkasilla
ovat ihan hiljaa.

Räystäiltä tippuu vettä,
rännissä kolisee jääpaloja,
katolta tömähtää lunta...

aamusta onneni oli ylimmillään
kun kaiken muun hyvän lisäksi
satoi vettä !

Outo.
Myönnän.
Mutta kun odotan niin kevättä...
suokaa siis tämä(kin) outouteni
anteeksi.

Kevättä odottavat jo
nämäkin;
kevääseen kuuluu ilman muuta pari
näitä.













Ja heti kun joku kertoo, että mistä
saa NAHKAISIA "varpaanvälikläpsyttimia",
sellaisia perinteisiä,
ilman mitään kiiltäviä krimpskrämpsyjä
ja kliputiklaputikorkoja !

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Mitä silmä ei nää...

Saimme jouluna rakkaalta Ystävältä
haaveilemani vanhan ajan
Jouluruusun, joka ihastutti
herkillä kukinnoillaan kaikkia.

Kukinnan jälkeen lehdet
kuihtuivat ja mietin heitänkö
pois, vai mitä teen.

Luontaisesti laiskana annoin
kukan olla toistaiseksi ja
huomasin sen innostuneen
tekemään uusia lehtiä.

Se sai jäädä.

Tänään räpsin kuvia
sieltä täältä,
Jouluruusun uusista lehdistäkin.

HUI KAUHISTUS !

Katsokaa nyt mikä siinä mönkii !



















Luontaisesti laiskakin saa itsensä
liikkeelle hyvinkin nopeasti
ja kukka vaihtoi asuinsijaa varsin
päättäväisin mielin.

perjantai 21. tammikuuta 2011

Kivistää päätä, kivistää hermoa...


Kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi mitä
mieltä olen lumesta ja talvesta.

Aamusta YRITIN olla reippaalla mielellä
ja KOETIN olla samaa mieltä, että
miten KAUNIS luonto onkaan...



... minun ajatuksenjuoksussa on sillä kohden
paha virhe, sillä minusta maisema on
SOTKUINEN.

Niin, miten valkoinen voi olla sotkuinen,
aivan, 
mutta niin se vain minusta on
ja järjestys palaa sillä hetkellä
kun lumi sulaa pois !

Talviunikin vielä jatkuu,ainakin mielessäni,
mutta yritin kovasti olla aamusta tehokas
ja lähdin Kultasepän työpajalle
kuvaushommiin...

ei olisi pitänyt.

Sain otettua muutaman kuvan Kultasepälle
opetusmateriaaliksi tuleviksi viikoiksi.


Sen jälkeen sain ajatuksen kuvata muutaman korun
uudelleen...


















Ja sitten kun käänsin selkäni ja aioin ottaa
kuvaan muutaman sormuksen lisää...

eiköhän tuo °#%?#§##* rauta lähtenyt liikkeelle
ja vei kameran mennessään.

RIKKI.

Pistää niin vihaksi....

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Kaappien kätköistä... valmiina käyttöön !

Jakku on valmis.
Viimeistä sovitusta ja napin paikan
lopullista etsimistä vaille.






















Koko ompelun ajan minulla on ollut
Hyvä Tunne;
jakun suunnittelu ja ompelu on
tuntunut Oikealta,
ei se aina niin mene.

Joskus pistää vastaan kaikella tavalla,
aivan kuin materiaali kiljuisi kovasti vastaan
ja kaikki entiset hyvät ja pahat henget
hangoittelisivat uppiniskaisesti
omansa puolesta !

Nyt ei ollut niin,
minusta on mukava ajatella, että
Pellavien Alkuperäinen Tekijä antoi niin
Tyttärelleen kuin minullekin oman
hiljaisen Hyväksymisensä.

Hyvää Käyttöä Jakulle !

maanantai 10. tammikuuta 2011

Kaappien kätköistä jatkuu...

PerintöPellavaJakku alkaa
saamaan lopullista muotoaan.



On sovitettu ja sovitettu lisää,
koetettu saada jakun saajannäköiseksi,
omanoloiseksi, 
mukavaksi.

Nostettu sieltä, pudotettu täältä,
tikattu ja kursittu.
Mietitty pääntietä, nappia...



Otettu huomioon Historia,
pellavaliinojen alkuperäinen Tekijä;
Äidiltä Tyttärelle.
Kaapin kätköistä käyttöön,
täten aina mukana,
Tunne lämmittää mieltä ja 
jakku kehoa.


Jotakin pientä,
uudelleentekijän jälki,
lisätty pilke silmäkulmassa.

Vielä Jakku väripataan,
sitten onkin valmis Juhliin.

lauantai 8. tammikuuta 2011

Kaappien kätköistä...

Kiireinen aika on ohi ja
nyt ehtii istahtaa tekemään uutta.




















Vanhasta.

Työhuoneen lattialla odottaa
Aivan-Ihana-Kasa.
Käsinkudottuja Pellavia.
Säkkejä ja patjankuoria.

Niistä alkaa valon lisääntymisen myötä
syntymään jakkuja.

Myös Ystävä toi kaappinsa kätköistä
Äitinsä Aarteita.

Käyttämättömiä,
kauniita,
rakkaudella käsintehtyjä.
Nyt niistä syntyy uutta.

Sopivasti suvun Juhliin.
Mennyt siirtyy Nykyisyyteen,
Nykypolvet kunnioittavat Menneitä.
Mukana Elämässä omalla hiljaisella
tavallaan.

Muistuttamassa.



















Jakku vaiheessa,
sommitellaan kuoseja,
haetaan mallia,
sovitetaan...

Pellava.
Sen Tuntu iholla,
Kauneus silmissä,
Helppous yllä.
Vanha Rakkaus.