lauantai 31. joulukuuta 2011

Vuosi vaihtuu...

vauhti vain kiihtyi loppua kohden,
koko joulukuu meni tohinaksi,
mikä oli toisaalta hyväkin juttu;
en ehtinyt vaipua tavalliseen
marras-jouluhorrokseen.

Jouluaatto tuli omine kuvioineen,
minäkin ehdin juuri ja juuri saada
lahjat kääräistyä piiloon,
saan varmaan loputtomasti kuulla
"ekologisista" joulupaketeistani...
osa lahjoista tuli vasta väliviikolla,
kuvasi hyvin hektistä tunnelmaa sekin!

Joulun pyhät oltiin, seurusteltiin
ja syötiin.
Hieman iäkkäämpää ja
hieman nuorempaa väkeä.

Viime päivät vuodesta onkin mennyt
ihmetellessä ja toipuessa.
Oikeastaan vasta eilen illalla saunan jälkeen
ymmärsin RAUHOITTUA.

Vuosi 2011.
Oli ja kohta meni.
Pieniä iloja, suuria hetkiä,
peruuttamattomia menetyksiä,
alakulon laaksoja,
uusia tuulia, kauan hautuneita
päätöksiä...
melko tavallista, normaalia eloa.
Ei huonompi, ei parempi,
vastaanotettu ja parhaalla
mahdollisella tavalla eletty.

Odotetaan seuraavaa.
Mielenkiinnolla,
avoimin sydämin.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille!

perjantai 23. joulukuuta 2011

Ovella jo,

Joulu.

Kuusi kannettiin sisään.
Kunnon kuusi,
oksiakin tänä vuonna.

Kolmen tunnin uurastuksen tulos;
44 kynttilää,
70 palloa,
yksi lasinen haikara,
yksi peltienkeli,
muutama kymmenmetriä
hopeanauhoja,
järkyttävä määrä
hopeahärpäkkeitä.
Jälleen kerran.
Lähes yksitellen
oksille nostettuna.

Meidän Krääsäkuusi.
Semmoinen kuin aina,
tuttu ja rakas.





Rauhaisaa Joulua,
Lämmintä Yhdessäoloa,
Kiireetöntä Aikaa,
Voimia Alkavalle Vuodelle.

torstai 22. joulukuuta 2011

Kynnyksellä tulossa

Joulu.

Tulee vaivihkaa,
menee sukkelaan,

hirveä täpinä ja touhun tuiske,
unettomia öitä,
stressin poikasta,
puhkiväsynyt juhlan valmistelija.

Vaikka kuinka hosut
ja hössötät,
tulee se kuitenkin omalla
ajallaan,
koskaan et saa kaikkea tehtyä,
ellei muuta niin unohdat
herneet mikroon...

mitähän jos antaisit olla;

keskity tärkeimpään,
hiljaiseen rauhaan,
lämpimään yhdessäoloon,
kynttilöiden tuikkeeseen,

rauhoitu,

Rauhoitu!

tiistai 20. joulukuuta 2011

Kohta alkaa Rantakelit...

Aamupäiväisellä postilaatikkomatkalla
pysähdyin silmäilemään
Talvikuntoista Kukkapenkkiä.

Koreasti kukkii Orvokki,
Kuunlilja pukkaa uusia versoja,

Kevätesikko kasvattaa kauniin
vihreitä lehtiä,
hyvä ettei ehdi kukkaan Joulun
Kunniaksi,

Pionista näkyvillä uudet varrenalut,
syksyllä istutetut Tulppaanit
hyvässä vauhdissa...

Nurmikko viheriöi.




















Onneksi en ole vielä siivonnut
Kesämekkoja Talviteloille.

perjantai 16. joulukuuta 2011

Ennen vanhaan...

Sain Ystävältäni Natalta
Joululahjan,
vanhaa ja kaunista.

Käsityötä.
Ajalta, jolloin ehdittiin
-ja jaksettiin,
istua paikoillaan.
Joskus tuntuu, että
Ajalta, jolloin kauneutta
arvostettiin käytännön
edelle.

Silkkiä,
pieniä pistoja,
piirongin laatikossa
säilytettävä.

Katsokaa itse ja
verratkaa...



lauantai 10. joulukuuta 2011

mistä näitä limppuja oikein tulee....

elämä on yhtä Limppua
tällä hetkellä.

Ei, en minä valita,
kunhan totean.
Mutta arvaatkaapa
syönkö itse viipaleen viipaletta...

Joskus muinoin leivoin
tähän aikaan vuodesta
Erästä Kakkua urakalla.
Niin monia, ettei tulisi
vieläkään mieleeni leipoa
semmoista...
ajatuskin puistattaa.

Toisaalta,
marras- ja joulukuu ovat
mielestäni Kamalimmat
Kuukaudet Kalenterissa,
pimeää ja synkkää aamusta
iltaan, mutta
limppujen parissa puuhastellessa
unohtuu jopa minun
valittaa pimeydestä!

Iloitsen siis juuri nyt näkyvästä
pilkahduksesta sinistä taivasta,
limpun tuoksusta uunista,
tekemisen riittämisestä,
illan tullen lämpiävästä saunasta
ja rauhallisesta hetkestä
takkatulen äärellä,
kynttilän valossa.

Ja laitan huomista varten
Limpputaikinan alulle...

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Elossa ollaan...

vaikkei välillä ehdi "kissaa" sanoa.
Tässä on ollut kaikenlaista
juoksemista,
vauhdista olen jo
kuullutkin, etten ole juurikaan täällä
näkynyt...


myyjäisiä siellä ja täällä.
Joulukauppa vie oman aikansa,
tahdo malttaa olla sieltäkään
pois, vaikkei minua siellä
koko ajan tarvitakaan.


Limpputaikina odottaa nytkin tekijäänsä,
puhumattakaan monesta muusta
hommasta.
Ja tänään tulee Lammas,
toivoakseni paloina, muuten meillä asuu
jossain kammarissa eläin...


Saarivaltiossa elävällä serkullani
on Kätevä Käly,
hänen ihonhoitosarjansa,
joka on suunnattu NUORILLE
(ynnä ongelmaihoisille)
on tähän ikään minulle
Ensimmäinen Sopiva
Tuotesarja.
Olen vannoutunut käyttäjä, 
kesät talvet.


Hiljaa mielessäni toivon, että
sikäläinen Father Christmas
ymmärtää tiputtaa meidän Savupiipusta
taas puolen vuoden tarpeet...


Ja nyt tämä samainen Kätevä Käly
on mennyt kehittämään
Sallitun Suklaan,
vieläpä Terveysvaikutteisen!


Luontaisesti epäluuloisena joka
asiaan, mitä kauheasti mainostetaan
terveelliseksi, pelkään,
ettei tämä ole Kunnon Suklaan veroista.


Saatan tosin olla väärässäkin,
kerron sitten joulun jälkeen,
lähettänevät tätä kuitenkin
Ikääntyneelle Sukulaiselleen
Joululahjaksi.
Pelkään minä.
Group shot of Elizabeth's Daughter's products
http://www.elizabethsdaughter.co.uk/

http://www.ohsolovesyourtummy.com/

maanantai 28. marraskuuta 2011

Isonkyrön Perinteinen Joulukauppa Avoinna

Liki 30 kädentaitajaa
on taas lyönyt hynttyyt yhteen
joulukuun ajaksi.

Pohjankyrö-lehden toimitalossa
sijaitseva kauppa
on avoinna
maanantaista perjantaihin klo 10-17
lauantaisin klo 10-16 ja
sunnuntaisin klo 12-16
28.11.-21.12. välisen ajan.

Lämminhenkisiä
joululahjoja,
herkullisia leivonnaisia...

TERVETULOA !

Pikku vinkki tänäkin vuonna:
samalla retkellä kannattaa
käväistä Villavintillä,
Takataskun Joulukaupassa ja
Vanha Aika -liikkeessä!

 



 






maanantai 21. marraskuuta 2011

Naisellista Hömppää...

nyt on ihan pakko
livetä säännöistä,
kirjoittaa juttu
Naisellisesta Hömpästä.

Jokaisella n. 10v-100v
Naisihmisellä on
jonkinlainen Pussukka,
joka kätkee sisuksiinsa
monenlaista
Tarpeellista Naistuotetta.

Tuotetta, jolla Harjoitellaan,
Hoidetaan, Hurmataan,
Häivytetään, Hämätään...
Pussukan pohjalta
löytyy Jokapäivätuote,
Juhlatuote ja
VarmuudenvuoksiTuote.

Oma pussukkani on
vuosien mittaan vain
pienentynyt.
Ystäväni ilmaisi asian
naulan kantaan toteamalla,
että nykyään on sivuseikka,
onko Ripsiväri mukana,
kunhan Lääkkeet ovat...

Vuodet ovat armahtavaisia;
kontrolli lipsuu ilahduttavasti,
olomuotoonsa tyytyy ja
hyväksyy,
ikänäkö häivyttää liiat
paineet rypyistä,

on päiviä kun on aivan sama
miltä naamarustinki näyttää,
kunhan mukana kulkee.

Mutta joskus joutuu
Ihmisten Ilmoille.
Oma kalenteri näyttää nyt
loppuvuodesta niin monia menoja,
että ahdistuin Inventaarioon

ja sitä mukaa Kaupunkiin
Ostoksille.

Saman katon alla kaksi
Suurta NaisTuote-liikettä,
kävelin kumpaisenkin ohi,
toisessa NuoriNainen
tiskin takana,
toisessa Omanikäinen,
mitäs luulette,
Aivan, Sinne!

Asiakas Eksyksissä,
kirkkaita valoja, kimallusta,
tuoksuja,
Harvoin käyn, ehtivät
vaihtaa Pakkaukset, Nimet...
Omanikäinen lohdutti,
kyllä löydämme,
Hehkeä iho Rouvalla!

Edelleen Omanikäinen kannusti,
onhan tuo tänä aamunakin
osunut ihan oikeaan kohtaan...


Rouva punakka, villapaita Takin alla,
Ahdisti ja Tuskastutti,
Nolottikin.
Löytyi Häivytystä, Hämäämistä,
vähän Hurmaamistakin...
Kaupantekijäisinä Hoitamista.

Näillä mennään taas Vuosi eteenpäin,
enemmänkin,
mikäli Kontrollin Löyhtyminen
jatkuu samansuuntaisena.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Pyykkipäivän Inspiroimaa

Korjailin PihaPuodista
tavaraa talven suojaan,
päätin laittaa osaa pesukoneen
kautta.

Pellavaisia tyynyliinoja,
kotonakudottuja,
oudonkokoisia,
vääränvärisiä,
ajelehti nurkissa.

Pesun jälkeen
vähän väriä, nauhaa,
tilpehtööriä,

Pyykkipussi.

Proosallisesti.

tiistai 15. marraskuuta 2011

Saan mennä kertomaan Tarinaa

http://www.frami.fi/yrittajyydenbiitti

Yrittäjyyden biitti logo (YrittäjyydenBiitti_logo.jpg)

VIESTI NÄKYVILLE! LUOVIA

 YRITTÄJYYSTARINOITA

Tiistai 22.11.2011 klo 9.30–15 @ Rytmikorjaamo, 
Vaasantie 11, 60100 Seinäjoki

Ajatelkaa nyt,

minä saan yhtenä joukossa

(ja mukana on ihan OIKEITA
TEKIJÖITÄ)
mennä Suuremmalle Yleisölle
kertomaan tästä
blogistani,

kertomaan miksi ja milloin tätä
aloitin
ja mitä tämä on minulle Tuonut.

Varsinkin tuo viimeinen on Helppo
Juttu,
tämähän on tuonut vaikka mitä!
Ystäviä, tuttavia, töitä, verkostoitumista,
mielenkiintoista tietoa,materiaalia ...

Ja arvatkaas, minä vielä Nautin päästessäni
kertomaan Tästä!

perjantai 11. marraskuuta 2011

Ei järjen häivääkään...

mutta silti teen.

Lapsena katsoin vierestä kun
Äitini teki niitä Ystävättäriensä
kanssa,
aina Joulun alla,

milloin Naisvoimistelijoiden,
milloin MLL:n myyjäisiin,
lopulta satsin Lahjoiksi Ystäville
ja Omaa Joulua valaisemaan.

Se oli niin jännittävää!
Vähitellen, kerros
kerrokselta...
kastamalla, valamalla,
valkoisia ja värjättyjä..

Puuhasteluun liittyi
jotain Jännittävää,
lapselle liian Vaarallista,
kuuluisa oli Hiljuskan
lähes Tulipalo,
jossain vaiheessa sain
edes kerran kastaa...

onneksi ehdin vielä
Äidin oppiin,
Ystävättäreni kanssa minäkin,
Joulu oli mielessä,
myyntikin, mutta
taisimme itse polttaa.
Jopa ne, niin NE
......väriset...

tänään ensimmäinen Satsi
tänä vuonna.
Kolmatta tuntia,
järjettömän Paha Siivo,
28 kappaletta valmiina!

Hidasta, sotkuista,
kallista,
niskakin jumissa.

Mutta silti,
vaikkei Järjen häivääkään,
näitähän saa kaupasta,
helposti ja halvalla,

minä kastan Kynttilöitä.

maanantai 7. marraskuuta 2011

7.11.2011 Talkootyölle Kiitosta



Pohjanmaan liiton 
kulttuuripalkinnot
Isoonkyröön ja Kaskisiin

Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta
jakoi tänä vuonna kaksi 1500 euron suuruista
kulttuuripalkintoa.


"1700-luvun markkinoiden erityisenä ansiona pidettiin sitä, 
että tapahtuma on säilyttänyt omaeräisyytensä vanhan 
ajan markkinaperinteen ylläpitäjänä. 
Tapahtuman säilyminen modernista markkinahumusta 
vapaana on vaatinut talkoopohjalta toimivilta järjestäjiltä 
pitkäjänteisyyttä ja peräänantamatonta sinnikkyyttä. 
Markkinoille on kelpuutettu vain aikakauden tyyliin 
sopivia tuotteita, myyjiä ja oheisohjelmia. 
1700-luvun markkinat ovat 18 toimintavuotensa 
aikana kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta. 
Kuluvan vuoden markkinoiden kävijämääräksi on 
arvioitu 16 000 – 17 000 henkilöä".




1700-luvun markkinoiden talkooväki
kiittää saamastaan huomionosoituksesta
ja jatkaa työtään...

Tapaamme markkinoilla 11.-12.8.2012



keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Kaikki alkoi siitä

kun ostin ison nivaskan
vetoketjuja Käsityömessuilta.

Sen jälkeen on ollut kaikenlaista
kiirettä, opiskelua, tentti,
palavereita, tapaamisia,
lisää opiskelua...
tietenkin semmoinen saa
naisihmisen aivan
pyörryksiin ja toimimaan
odotetusti täysin odottamattomalla
tavalla.

SIJAISTOIMINTAA.
Ihan taatusti sillä hetkellä
keksin jonkin
aivanvaltavanmahdottoman
pakottavantarpeenjuurinyt
-tekemisen.

Sillä ei tietenkään ole mitään virkaa sen
oikean kiireellisen tai tarpeellisen
asian kanssa.

Nyt juttu kulminoitui niihin
vetoketjuihin.
Niin ja vähän siihenkin,
että, edelleen sijaistoimintana, päätinkin
lähteä kirpparikierrokselle
ja tulin sieltä nyssäkät täynnä
kankaanpaloja, kuinkas muuten.

Ja niin minä aloin ommella Pussukoita.
En muista koskaan ommelleeni
vuoritettuja pussukoita,
joten ensin piti etsi Ohje,
ohjeeseen piti Perehtyä
ja ensimmäisen Koekappaleen
jälkeen piti toistaa riittävän kauan,
että osaisin sitten myöhemminkin tehdä
Pussukoita.

Sain monta päivää kulumaan
varsin rattoisasti!


Kiireitä olisi edelleen,
mutta niin on kangasta ja vetoketjujakin.

Tarvitsisiko kukaan pussukoita....???

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Elämän värit...

Oletko koskaan pysähtynyt
miettimään Värejä?
Miksi käytät mielellään juuri
sitä puseroa,
minkä takia haluat vaihtaa
verhot toisiin,
tai joku väri alkaa ärsyttää
suunnattomasti.

Jouduin äskettäin ompelemaan
mustaa pellavaa.
Musta väri on minulle
Peikko.
Oli aika kun helein väri,
minkä ylleni laitoin,
oli Grafiitinharmaa.
Satunnainen Piristysruiske oli
Laivastonsininen.

Nyt en kuin pakon edessä
käytä mustaa.
Jopa sen ompeleminen on
tuskan takana.

Mustan jälkeen löysin Värit.
Turkoosi, heleän turkoosi
pukkasi joka paikkaan.

Sitä seurasi Violetti eri sävyineen.
Siitä kuljin kohti Vihreitä,
päätyen tummaan Ruskeaan.

Oranssi on väri, jota en ole voinut
kuvitellakaan vaatekaappiini.
Nyt siellä on niin oranssi
neule kuin sukkahousutkin!

Olen aina ollut kylmien värien
käyttäjä,
nyt kellahdan lämpimiin sävyihin.
Ja yhdistelen iloisesti Vastavärejä!
Minä, jolla kaikki piti olla prikulleen
sävy sävyyn.....

Luin mielenkiinnolla, tämän oman
värijanan huomattuani,

Väriterapiasta:
"värit eivät vaikuta vain tunteilla reagoimiseen 
vaan myös mielentilaan ja hyvinvointiin yleisesti"


Turkoosilla 
on puhdistava ja tyhjentävä vaikutus.
Violetti  
edistää henkistä parantumista, 
sisäistä tasapainoa sekä rauhoittaa.
(alentaa myös verenpainetta)
Vihreällä 
hoidetaan kipua ja huolia ja sitä
käytetään shokkitilanteissa.
Ruskealla 
värillä voidaan autaa 'laskeutumaan 
maan tasalle.
Oranssinpunaisesta 
saa elinvoimaa.


Omat elämäntilanteet,
tunteet,
hienosti sanottuna
Henkinen tila.
Huomaamattani heijastan
elämääni väreillä.
Tiedostamatta julistan
koko kylälle
miltä tänään tuntuu kun
pukeudun violetti-vihreä-oranssiin!


Mietipä itse....



lauantai 15. lokakuuta 2011

Liian monta asiaa yhtä aikaa

Ei koskaan pitäisi tehdä
jotain uutta silloin,
kun mielessä pyörii
100 muuta juttua...

tämä Viikonloppu on
Rauhoitettu Lukemiselle.

Senhän arvaa miten siinä käy;
pyykkikone laulaa,
silitysrauta höyryää,
ja mitäpäs jos
vaikka Leipoisin!

Sain Pitkän-Talon Emännältä
mukavan leivontareseptikirjan,
ensin olen syönyt sitä
viikon verran silmilläni ja
nyt kun on tuota Aikaa,
siis sitä Lukuaikaa,
valitsin sieltä
Reseptin.

Eihän se niin mene,
ulkomainen kirja
ja erilaisia aineosia
kuin kotoisessa Pullassa.
No, ei se mitään,
sovelletaan!

Kamalan pientä tekstiä
Reseptikirjassa,
muuten.

Taikina sekaisin,
lusikoin vuokiin,
uuniin,
uunista pois,
eivätkä Muffinssit
näyttäneet ollenkaan
samalta kuin Reseptikirjassa.

Niin, ehkä se Piimä
ei korvaudu smetanalla
ja kermaviilillä,
Mustikoita kehotettiin laittamaan,
mutta minähän huitaisin
Banaaninkin sekaan,

vanilja-aromia? Onhan
täällä Vaniljasokeria...
vuoatkaan eivät olleet
oikeita, vaan
liian matalia

ja varmasti Pahin kaikista
Laiminlyönneistä ja
piittaamattoman leipurin
merkki, etten
lusikoinut, kehotuksista
huolimatta, Taikinaa
vuokiin Puukauhalla!


















Lisättäköön tähän vielä se,
että maistelun jälkeen
korjailin reseptikirjaa pois,
tällä kertaa Silmälasit nenällä
ja hoksasin, että
siihen Reseptiin oli kirjoitettu
1 Kananmuna.. ???!!!

Varmaan lisätty sillä aikaa
kun nautin herkullisista,
mutta littanoista
Mustikka-Banaani-Muffineista.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Hykerrys sisimmässä

Aamu tavallinen,
vilkaisu ulos,
sumua, sadetta,
perin tylsää,

kuppi kahvia,
lueskelua,
pientä puuhailua,

päivän mittaan mukavaa,
hyviä uutisia,
toiveita herättäviä
viestejä,
mukava puhelinsoitto.

Rauhoitu, malttamaton mieli,
jarruta,
anna silti mennä,
kohtuudella...
Odota,
kypsyttele,
istu alas ja
hengitä...

Otan kiinni Pilvilinnastani.

maanantai 10. lokakuuta 2011

DesignSunnuntai Rytmikorjaamolla 9.10.2011

Olimme Huushollin Kultasepän
kanssa ensikertaa järjestetyssä
tapahtumassa Seinäjoella.

Oli mukavaa olla mukana
ja iloksemme kuulimme,
että tapahtuma tulee saamaan
jatkoa ensi vuonna.
Tälläistä kaivataankin!

Rytmikorjaamo sinänsä
oli mielenkiintoinen paikka,
saimme tutustua talon
toimintaan ja tarjoamiin
mahdollisuuksiin.

Rytmiksellä on myös
kahvila ja kiva kauppa,
joihin kannattaa
Seinäjoella kulkeissaan
käydä tutustumassa!
Muistaakseni auki
päivittäin ainakin klo 9-16.00
Marika varmasti ottaa vierailijat
ilolla vastaan.

Vinkkinä, että
perheen nuorisolle
joululahjoja etsivä
löytää täältä vaikka mitä.

DesignSunnuntain osallistujissa
oli ilahduttavan monta nuorta
tekijää, joilla oli hienoja tuotteita.
Selvästi mietittyjä, hiottuja ja
hyvin esilletuotuja kokonaisuuksia,
mm.
Mustava, Sanna Melleva, Maeve,
Marja Suurkoivu, Jonna Rotola-Pukkila,
Sade Sekki...

Tietenkin minä olin houkuttelemassa
näitä nuoria osaajia 1700-l markkinoille...






















Ja kuinka ollakaan,
täältäkin löytyi Kengät.
Heti aamulla, ensi silmäyksellä,
ennen kuin oma myyntipöytä
oli edes kuosissa,
tämä pari kiljui minulle
Holmström SecondHandin luona:


Kuinka hienosti ne sopivatkin
Lempihameeseeni!

Tosin herra 16 veen kommentti oli
lyhykäisyydessään
"Mikkä NUO on???!!!"
Ymmärtämätön...

Tunsin suurta sielujen sympatiaa tätä
Blåfieldin Paulan
arvokkaasti turvavöihin kotimatkaa
varten vyöttämää
AvaruusMatkailijaa kohtaan...

itse kussakin meissä asuu pieni
avaruuteenkurkottaja,
mieli palaa kauas ja ajatus kiitää,
välillä kohti tähtiä,
välillä poroksi palaen.

Heitetään useammin rohkeasti
taianomainen avaruusviitta harteille,
siipikannustöppöset jalkaan,
kypäränhihna tiukalle
 -ja eikun Lentoon!

torstai 6. lokakuuta 2011

Liian lyhyitä päiviksi

Aivan hirveän paljon tekemistä,
lyhyiksi jääviä päiviä,
pääkopallinen mieltä askarruttavia
asioita,
unessakin mietin ja sulattelen...

eilen pelästyin niin,
että yöllä näin painajaisia
ja valtavan iso talonpuolikas
seilasi joella vastavirtaan,
minä kiljuin rannalla
kurkku suorana,

onneksi tänään oli rauhallisempaa,
vain kaksi asiaa jäi
vaivaamaan,
hermostutti suorastaan,
pisti vihaksi
menetetyt mahdollisuudet
ja käsistä karanneet
tilaisuudet...

vielä ei ole myöhäistä,
itse asiassa vastahan on
vauhtiin päästy,
kunhan vain ymmärtäisin
mitä kaikki oudot,
vierasperäiset sanat,
joita viljellään kesken
puheen, tarkoittavat,

kaikkea kehtaa edes kysyä,
harmaahapsinen,
rauhassa seurailen,
itsekseni mielessäni ynnäilen,
käsitän omalla tavallani
sitten aikanani,

päänupissa valtava vilistys,
tulevan tekemisen into,
saa nähdä miten käy,
mitään menetäkään...


minä olen koulunpenkillä!

maanantai 3. lokakuuta 2011

Messujen jälkeinen olotila

on lähinnä puusta pudonnut.
Herra16 vee kysyi aamupalalla,
että onko sulla messukrapula,
siis onko vaikeuksia pysähtyä?

Juuri niin
-ja vielä suurempia vaikeuksia
 lähteä liikkeelle!

Tavarat on hujan hajan,
työhuone kauhistuksen kananhäkki,
kotona on käyty vain
syömässä ja nukkumassa
ja se se vasta näkyykin.

Pyykkivuori huutaa,
villakoirat kisaa,
pääkopassa surisee...

illaksi on pakko saada
itsensä ruotuun;
uudet haasteet odottavat.

Tein minä ostoksiakin messuilla,
melkein sitä mukaa kun
jotakin tienasin...

lankaa, syksy saa tämän aikaiseksi,

















vetoketjuja, paljon vetoketjuja.
En tiedä mihin, mutta hyvä olla varastossa,















aina kun vastaan tulee: "karhunlankaa",
no sekin sinne varastoon...



















ja lisää lankaa, varmuuden vuoksi,
eikä, vaan siksi, että puurullat on ihania,
ja kas kummaa, taas muutama paketti
luunappeja, tosin entisiäkin vielä on...
siellä varastossa,















ja helmiäisnappeja.
Älkää kysykö mitä varten.
Pahan päivän varalle, jos ja kun...
varastoon.
Ja on ne nättejä katsella.
















Ei mihinkään varastoon, vaan käyttöön.
Parsinneulat käy moneen äkkinäiseen ja niitä
pitää olla joka kammarissa.
Ei meillä nyt näin montaa kammaria ole,
laitetaan siis ylimääräiset varastoon.
Onhan kadottamisen varaakin.

Ja maanmainioita lankasaksia,
niitä pitää myös olla siellä täällä.




















ja varastossa Kas-Kas tekstiilivärejä.
Taiteellisia.
















Ja mikä onnenpotku,
lisää -ja vielä lisää, aluspaitapitsejä!
Kun nyt vain löydän materiaalia, niin
Karteekitanttuja tulee sarjatulella.




















Kuinka ollakaan, vanhoja valokuvia...




















Tämä on niin kaunis, että ei mene varastoon,
vaan näytille.
Rutistin tätä eilen messuilla kädessäni niin,
että se oli jo ihan hikinen.
Mukamas naisihminen ei tule vaatimattomasta
onnelliseksi!




















Lisää varmuuden vuoksi ostoja,
silkkilankoja entisten kavereiksi.
Sinne varastoon.
















Ja kun kerran kohdalle osui,
niin muutama peltipurkkikin...




















Ostin minä pellavaakin jokusen metrin...
ja lisää pitsejä, kauniita, nyplättyjä...

Mitä muuta jäi käteen?
Antoisia jutusteluja,
tapaamisia muiden vanhoihin tavaroihin
hurahtaneiden kanssa,
uusia ja vanhoja tuttavuuksia,
kuulumisten vaihtoa.

Varastoon niitäkin,
voimaksi, virikkeeksi ja virkistykseksi.


Varsinaisista messujärjestelyistä
on mainitse mitään,
mitä nyt totean, että Isonkyrön 1700-luvun
markkinat on oikeasti aika kova juttu...
vaikka itse kehunkin!

Nyt menen raivaamaan työhuonetta.
Tai odottelen Huushollin Kultaseppää
kahviseuraksi.

perjantai 30. syyskuuta 2011

Seinäjoki, Käsityömessut 2011

Ensimmäinen päivä takana.
Nyt on hirmuinen nälkä,
päkiät hellänä
ja kaipaan nojatuolin
syvyyksiin lepäilemään.

Mielelläni seison messuilla
ja nautin ihmisten kanssa juttelusta,
aikakin kuluu rattoisasti.

Tänään oli valitettavan
paljon aikaa olla ihan
itsekseen ja tuijotella
kellon viisareita.

Mutta toisaalta,
ehtipä vaihtaa
muutaman sanasen mukavien
tuttujen kanssa!

Huomenaamulla
uudelleen,
hyvä päivä siitä tulee.

torstai 29. syyskuuta 2011

Käsityömessut, valmisteluja...

Auto täynnä tavaraa,
osaa tarvittiin,
osa oli varmuuden vuoksi
ja jokunen jäi vielä siihen
puolitiehen.

Kaaoksesta seuraa järjestys,
sen kohdan uskon, vaikken
sitten niitä kaikkia muita
ihan uskokaan.

Osasto rakentui,
kukaan ei loukkaantunut,
mitä nyt peräkärryjen rengas
voi enemmän kuin huonosti,
kaffit ja munkit maistuivat,
sovussakin pysyttiin,

uskon, että huomenaamulla
kun menemme tekemään
viimeisen silauksen
ennen ovien aukaisua,
huutelemme toisillemme iloisesti
Hyvät Huomenet ja
toivottelemme Hyviä Messuja.

Tervetuloa tapaamaan,
mikäli osut kohdalle!