Lueskelin aamukahvikupposen seuraksi
viimeisintä kiiltäväkantista suomalaista
naistenlehteä ja
naureskelin Tuomas Vimman joulupakinalle.
Sitten jäin miettimään, että mitäpäs kelvoton
siinä naurat,
tunnistit siitä monta asiaa ja ihan omasta
itsestäsi !
Normi hajamielisyys ja hötkyily on
potenssissa melko monta.
Sinkoilen Perinteisen Joulukaupan,
joulumyyjäisten,
Kädentaitajien Puodin ja oman
UllakonAarteiden väliä.
Samalla kuulen itseni sanovan,
että ei yhtään,
ei yhtään tunnu joululta ?!?
Ihan hölmöä, joulun takiahan
tässä sinkoillaan,
kyllä se jossakin tuntuu.
Ainakin verenpaineessa ja lyhentyneissä
yöunissa.
Ensin hötkyillään muiden joulun vuoksi,
jouluviikolla on oman joulun vuoro;
leipomukset, siivoilut, ruuanlaitto,
mahdollisten lahjojen paketointi.
Aatonaattoiltana koristellaan kuusi,
niillä perinteisillä "härpäkkeillä",
istutaan kynttilänvalossa,
rauhoitutaan, odotetaan...
syvä, sieluun ulottuva
rauha valtaa mielen,
tuntuu kuin tuntuukin joululta.
Joulutäpinöistä vielä sen verran, että
meillähän ei saa syytinkiläisetkään olla rauhassa
vaan joutuvat mukaan kaikkeen yleiseen
hässäkkään.
Tonttutehtailun vastuu on siirretty sille osastolle.
Ylimmäinen TontunTekijä vaan tuppaa kiintymään
sympaattisennäköisiin tonttuihinsa arveluttavasti:
pussitin tonttuja pareittain sellofaanipusseihin
ja Tontuntekijä murehti, että pitäisikö niihin
jättää ilmaraot...
Kiitos Ailalle, tämmöisellä pikkiriikkisellä
osastolla olin Vaasassa
Naisten Joulumessuilla.
Suurinta kiinnostusta herätti
pöytäni, liinani ja
ylläni ollut Tampere Vintage-jutussa
ylpeillen esittelemäni paita !
Leikki leikkinä, ihan hyvä tapahtuma ja
mukavaa oli.
Myyntiäkin.