Istuskelin tässä keinutuolissa
tänään kun paikallislehtemme
toimittaja kävi tekemässä
juttua piakkoin avautuvasta
PappilanWainiolla-näyttelystäni.
Kuvasikin ja
minulla ei ollut edes hiukset
kammattuna.
Puhumattakaan siitä, että lukulasit
tököttivät otsalla.
Ihan niin kuin olisin vanha ihminen...
Sen verran olen pöllämystyksissä
tästä näyttelytohinasta
ja mietteissäni kaikista
mahdollisista ( ja mahdottomista )
asioista, jotka voisivat
mennä pieleen, etten
muista murehtia moisia.
Tosin, mitäs minusta ja minun
hassottavasta hiuskuontalostani,
pääasiahan on näyttelyn valokuvat
ja se tarina, jota
suvustani kerron.
Jännittää.
Ihan kamalasti jännittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti