Oliko tämä tämän kesän
viimeinen,
suloinen auringonsäde
kellastuvien koivunlehtien
lomasta,
lempeän leppoisa tuuli,
joka enemmän lämmitti
kuin viilensi,
jo parvissa lentelevät
linnut
ja
haikea luopumisen
tunne...
viimeisen
Kesäpäivän kunniaksi
nostimme
Kepeän penkin
nurmelle,
istuimme somasti
vieretysten,
kilistimme
lasillisen kuohuvaa
Hiipuvalle kesälle,
naurahdimme,
lienemmekö ainoat...
-mitä siitä,
me olemme Me ja
meillä on meidän hassut
jutut,
istuimme ja nautimme,
yksi pieni hetki,
varastoon talven varalle,
lämmöksi sydämeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti