Herra16 vee kysyi aamupalalla,
että onko sulla messukrapula,
siis onko vaikeuksia pysähtyä?
Juuri niin
-ja vielä suurempia vaikeuksia
lähteä liikkeelle!
Tavarat on hujan hajan,
työhuone kauhistuksen kananhäkki,
kotona on käyty vain
syömässä ja nukkumassa
ja se se vasta näkyykin.
Pyykkivuori huutaa,
villakoirat kisaa,
pääkopassa surisee...
illaksi on pakko saada
itsensä ruotuun;
uudet haasteet odottavat.
Tein minä ostoksiakin messuilla,
melkein sitä mukaa kun
jotakin tienasin...
lankaa, syksy saa tämän aikaiseksi,
vetoketjuja, paljon vetoketjuja.
En tiedä mihin, mutta hyvä olla varastossa,
aina kun vastaan tulee: "karhunlankaa",
no sekin sinne varastoon...
ja lisää lankaa, varmuuden vuoksi,
eikä, vaan siksi, että puurullat on ihania,
ja kas kummaa, taas muutama paketti
luunappeja, tosin entisiäkin vielä on...
siellä varastossa,
ja helmiäisnappeja.
Älkää kysykö mitä varten.
Pahan päivän varalle, jos ja kun...
varastoon.
Ja on ne nättejä katsella.
Ei mihinkään varastoon, vaan käyttöön.
Parsinneulat käy moneen äkkinäiseen ja niitä
pitää olla joka kammarissa.
Ei meillä nyt näin montaa kammaria ole,
laitetaan siis ylimääräiset varastoon.
Onhan kadottamisen varaakin.
Ja maanmainioita lankasaksia,
niitä pitää myös olla siellä täällä.
ja varastossa Kas-Kas tekstiilivärejä.
Taiteellisia.
Ja mikä onnenpotku,
lisää -ja vielä lisää, aluspaitapitsejä!
Kun nyt vain löydän materiaalia, niin
Karteekitanttuja tulee sarjatulella.
Kuinka ollakaan, vanhoja valokuvia...
Tämä on niin kaunis, että ei mene varastoon,
vaan näytille.
Rutistin tätä eilen messuilla kädessäni niin,
että se oli jo ihan hikinen.
Mukamas naisihminen ei tule vaatimattomasta
onnelliseksi!
Lisää varmuuden vuoksi ostoja,
silkkilankoja entisten kavereiksi.
Sinne varastoon.
Ja kun kerran kohdalle osui,
niin muutama peltipurkkikin...
Ostin minä pellavaakin jokusen metrin...
ja lisää pitsejä, kauniita, nyplättyjä...
Mitä muuta jäi käteen?
Antoisia jutusteluja,
tapaamisia muiden vanhoihin tavaroihin
hurahtaneiden kanssa,
uusia ja vanhoja tuttavuuksia,
kuulumisten vaihtoa.
Varastoon niitäkin,
voimaksi, virikkeeksi ja virkistykseksi.
Varsinaisista messujärjestelyistä
on mainitse mitään,
mitä nyt totean, että Isonkyrön 1700-luvun
markkinat on oikeasti aika kova juttu...
vaikka itse kehunkin!
Nyt menen raivaamaan työhuonetta.
Tai odottelen Huushollin Kultaseppää
kahviseuraksi.
Näyttääpä hyvin paljon siltä mitä itsekin olisin ostanut, "ainahan karhulankaa tarvitaan", "silkkilanka on kaunista", nappeja, valokuvia, pitsiä, peltirasioita... ja vieläpä kaskas-taiteellista kotiväriä! Tein kouluaikana opintoviikon värjäämisestä ja yhdeksi testiväriksi otin juuri ikivanhan kaskas-värin. Se toimii edelleen! Puuvilla, silkki, villa ja kupro värjääntyivät sillä oikein hyvin. Lycka till vaan! ;)
VastaaPoistaHei Thilda,
VastaaPoistakaikkea pientä, tarpeellista ja kivannäköistä... ei aina niin järkevää! MUTTA, sitten kun iskee se hetki, että juuri näitä tarvitsee, niin onhan mistä ammentaa. Keräilijä ei voi mitään luonnolleen.
Olen myös kokeillut kaskasvärejä ja vieläpä pesukonevärjäyksessä :- ) TOIMII!
Mukavaa syyspäivää!
Ihania ovat nuo sinun aarteet ja varmasti on hetkiä jolloin aarteiden ihanuus on käsillä ja uusia aarteita syntyy. Minullakin on nyt kaksikiloa lankaa joten eikun puikot töihin. Muistoksi Kanadan serkulle joka palaa sinne ja sanoi ettei tiedä tuleeko enään koskaan Suomeen.
VastaaPoistaSuomalaista villaa neulon josko muistuisi koto Suomi joskus lämmöllä.
...kyllä...paha paikka...se yksi myyntipöytä lankoineen, helmitauluineen, kenkälesteineen, nappeineen..
VastaaPoistaMutta olen kanssa sitä mieltä, ettei meidän 1700-luvun markkinoita tarvi hävetä ei piilotella itseään! Jo kävijämääräkin ...taisi messut jäädä kakkoseksi..
Messuista voisivat joskus tiedottaa jotakin, se olisi jo iso askel eteenpäin... Nyt sai hakemalla hakea ilmoitusta tai uutista!
VastaaPoista