Kuvassa istuu isoäitini vinttikammarissaan
-20-luvulla,
mitä mahtaa uneksia
katsellessaan auringonpaisteisesta ikkunasta ?
Tuskinpa sen ajan nuoren tytön haaveet erosivat
tämän päivän nuoren tytön haaveista,
ei ainakaan mikäli on uskominen näitä hellästi
säilytettyjä postikortteja, joita isot siskot
ovat lähettäneet,
" tätä sinulla ei vielä olekaan ".
Jokaisessa nastanreikä ja -jälki.
Lienevätkö haaveen kohteita...
Haaveita on liittynyt myös vanhaan,
pahviseen saippuapakettiin, johon on huolella
peitelty talteen yksi ainoa kuivunut ruusu...
kunpa se osaisi kertoa tarinansa !
Mielikuvituksen lentoa ei voi estää...
Oi nuoruus !
Mutta aurinko paistaa,
mikään ei estä meitäkin vaipumasta
haaveisiin...
Voi kun oikein kylmät väreet meni! Sen ruusun kohdalla. Katoin kaikki kuvat suurina; niitten filmitähtikorttien osa viehätystä on juuri ne nastan reiät. Ja mitä ihanaa tunnelmaa on tuossa isoäitisi kuvassa! Vaipua taidan...
VastaaPoista