perjantai 8. lokakuuta 2010

KATOAVAISUUS, pienen ihmisen mietteitä...


Ystävän Läheisen äkillinen poismeno herätti
miettimään, 
kulkemaan pää painuksissa 
ja kahlaamaan omissa muistoissa.




Jokainen meistä joutuu kokemaan murhetta 
ja myös
kohtaamaan toisen ihmisen, joka  käy läpi
omaa suruaan.



Miten vaikeaa on pukea sanoiksi sitä hetkeä,
ottaa vastaan tai antaa lohtua,
juuri silloin täysin tyhjään mieleen.



Ystäväni,
luonto kuihtuu syksyyn,
elämä kulkee, kannattaa aikansa, saattaa kulkijan.

Jokainen hetki mitä on ollut jää muistoihin,
jokainen kohtaamamme ihminen jättää meihin jäljen,
jokainen elämämme tuokio kantaa tulevaan.




Lempeästi, vähitellen, aika tekee tehtävänsä,
hyväksymme, ymmärrämme, alistumme.

Ollaksemme hieman viisaampia, kärsivällisempiä,
ymmärtäväisempiä, vanhempia...

Ystäväni, 
jaksa, mutta kerro väsymyksesi.
Kestä, mutta myönnä oma pienuutesi.
Sure, mutta myös iloitse tuskan loppumisesta.
Itke, mutta hyville asioille naura.
Kaipaa, mutta elä tulevaa.



Ja Sinä, vie terveisiä mennessäsi...

9 kommenttia:

  1. Kauniita sanoja,muta myös ihastuttavan kauniita kuvia!

    VastaaPoista
  2. Päivällä kävelin pitkin tienvartta kylältä kotiin ja mietin, miten kauniita kuolleet, kuivuneet tai pakkasenpuremat kasvit ovat, yhtäkkiä rumia ja kamalanvärisiä, mutta kuitenkin yksittäin tai kokonaisuutena huikean kauniita; paradoksi.

    Mietin samalla kuolemaa ja vuodenaikoja; syksyllä vuosi ja sato saatu päätökseen, hyvä kohta laittaa elämäkin pakettiin, julmemmalta tuntuu kevät, joka on uuden alku ja syntymä. Mietteitä vakavien asioiden ympärillä - toisaalta hyvä joskus niinkin.

    Huomenna toivon olevan jo valoisamman päivän.

    VastaaPoista
  3. Voiko seuraavaa tekstiä lainata, onko se omasi vai jonkun toisen kirjoittama?
    On koskettava.

    VastaaPoista
  4. Eipä onnistunut kysymykseni, kopioin kirjoituksessasi olleen lopputekstin ja liitin kommenttiin, mutta se katosikin...
    Kysyn siis uudelleen, voiko seuraavaa tekstiä lainata.
    "Ystäväni, jaksa, mutta kerro väsymyksesi,
    Kestä, mutta myönnä oma pienuutesi.
    Sure, mutta myös iloitse tuskan loppumisesta.
    Itke, mutta hyville asioille naura.
    Kaipaa, mutta elä tulevaa".

    VastaaPoista
  5. Hei Anonyymi,

    minun pienen pääni ajatuksia nämä ovat ja totta kai niitä saa lainata.
    Varsinkin, jos tunnet, että joku juuri näitä ohjeita kaipaa ja saa niistä voimaa itselleen !
    Hyvää syksyä Sinulle !

    VastaaPoista
  6. Kiitoksia.
    Koskettavia ajatuksia sinulla.
    Lämpimin syysajatuksin sinua ajatellen,

    Rosina

    VastaaPoista
  7. Kauniita sanoja <3
    Lämpimiä ajatuksia sinne!

    T: Minkki_

    VastaaPoista
  8. Hei MInkki !

    Kivä kun piipahdit täälläkin ;- )

    VastaaPoista