perjantai 30. syyskuuta 2011

Seinäjoki, Käsityömessut 2011

Ensimmäinen päivä takana.
Nyt on hirmuinen nälkä,
päkiät hellänä
ja kaipaan nojatuolin
syvyyksiin lepäilemään.

Mielelläni seison messuilla
ja nautin ihmisten kanssa juttelusta,
aikakin kuluu rattoisasti.

Tänään oli valitettavan
paljon aikaa olla ihan
itsekseen ja tuijotella
kellon viisareita.

Mutta toisaalta,
ehtipä vaihtaa
muutaman sanasen mukavien
tuttujen kanssa!

Huomenaamulla
uudelleen,
hyvä päivä siitä tulee.

6 kommenttia:

  1. Heippa vain ja oli tosi hauska tavata, sinua ja "kultaseppää". Ihanaa, vaan rankka päivä oli meille jotka yritimme nähdä kaikki se ihanuus mitä tarjolle oli laitettu. Kun vielä yhden taidenäyttelyn kävimme kotimatkalla katsomassa, olimme ihan väsyjä. Minä tietysti kaadoin pöydälle kaikki ne aarteet joita olin ostanut. Pitsejä, nauhoja, nappeja, lankoja ja niin niitä neppareitakin siis löysin mustana vaan en metallin värisenä.Sanoisin ihan mukavia asioita joilla loihdin talvenaikana kivoja juttuja. Tapaamisiin:D

    VastaaPoista
  2. Hei Sirkkis! Juuri olin laittamassa sinulle viestiä: kätköistäni löysin 9 pienen pientä, metallinväristä nepparia :) jos laitat sähköpostiini osoitteesi, niin pistän nepparit kuoreen ja tulemaan sinulle, sinulla on niille varmasti enemmän käyttöä kuin minulla! Oli oikein mukavaa tavata!
    Minäkin kaadoin juuri pussillisen uusia aarteita pöydälle... pitsejä, lankoja, nappeja...

    VastaaPoista
  3. Oli kiva nähdä! Kyllä teki mieli ruveta sovittelemaan tunikaa tai korua, mutta ehkä sitten paremman rahatilanteen aikana toiste. :)

    VastaaPoista
  4. Hei Kaisa! Sinulla oli kivannäköinen virkkaus ylläsi! Sitä samaa rahatilannettahan me odottelemme kaikki, koetan itsekin juosta kovaa messuilla paikasta toiseen, eteti ehtisi nähdä liikaa houkutuksia :- )

    VastaaPoista
  5. Varmasti ihana tapahtuma..harmi kun on liikaa matkaa..Hyvää viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
  6. Kiitos Riitta Sinikka, tulin juuri saunasta ja ruoka odottaa, messupäivän mahtava päätös, jonka jälkeen todennäköisesti uni maittaa.
    Väkeä oli tänään enemmän liikkeellä ja jälleen kerran sanon, että parasta antia olivat ne kaikki ihanat ihmiset, joiden kanssa jutustelin päivän mittaan, yhteisenä nimittäjänä jokin sortin hurahtaminen vanhoihin tavaroihin, kuinkas muuten!
    Vielä huomenna...

    VastaaPoista