tiistai 26. tammikuuta 2010

Vihreä kierrätyspellavajakku...

Joinakin päivinä elämä yllättää;

heittää vastaan Ihmisen,
joka tuntuu heti tutulta,
jonka kanssa on mukava vaihtaa ajatuksia,
istua pöydän ääressä puhumassa...



















sellaiselle Ystävälle on mukavaa
tehdä,

omansa ja samalla
vähän itsensäkin näköisen,

tietää, että ajatus kohtaa,
ymmärtää perinteen ja arvostaa.
















on samalla tavalla pikkuisen erilainen,
omansa tietävä ja tunteva,
ajatteleva, elävä, kokeva.

Hauskaa, että elämä tuo tullessaan.

10 kommenttia:

  1. Aivan ihana nappi!!! Kuka noita tekee?
    Vaate kokonaisuutenakin on hieno, mutta nappiin rakastuin ensi silmäyksellä...

    VastaaPoista
  2. Hei Kata,
    susinapit ovat porilaisen keraamikon Hannele Hämäläisen tekemiä ja ne ovat HIENOJA !!! Hannelen löydät http://www.taitajat.fi siellä on yhteystiedot hänestäkin, meiliosoite epävarmempi, mutta soittamalla saat yhteyden. Hannele kiertää myös monia käsityömessuja, niin että pidä silmäsi auki, jos kohdalle osut !

    VastaaPoista
  3. Voi mikä ihana jakku... Koskahan mä pääsisin sun vastahanotolle? :) Hannele Hämäläisen napit on ihania, harmittaa lujaa kun viime syksynä Seinäjoen messuilla en tiennyt, että hänellä oli taas pöytä siellä!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Kaisa !

    Jakku on taas kerran sellainen rosoisenrumankomia ; - )
    Käytän sekä Hannelen että WÄRKKÄRIN, Kankaan Tuija nappeja ja kummatkin sopii kuin neä päähän näihin mun roiteihin.
    Sun pitää tuupata ittes joskus sen mun KAIMAN kyyttihin : - )

    VastaaPoista
  5. Jo vain on hiano "roiti" ja komia knappi. Muuten, sun pitääs kirjoottaa nua runoolut kirjaksi tai ainakin tallentaa nämä postaukset.Ihan oikeesti :D

    VastaaPoista
  6. Kiitos Mansikki,

    vai tallentaa... heh, runua ja roosaa ! kirjoituspöydän laatikoita ainakin
    olis useampia ; - )

    VastaaPoista
  7. Joo, mä tuuppaankin, kunhan tästä vähän tämä kulkeminen muuttuu - öö - sirommaksi? tasaisemmaksi? Joka tapauksessa, kun en enää näytä merirosvo Mustaparralta puujalkoineen hakemassa toisella kädellä tasapainoa... (Jostakin syystä sun kaimalla oli hauskaa tämän vertauksen kanssa. :)

    VastaaPoista
  8. Mustaparta, vai Jack Sparrow ??? ; - )
    Kumpi tahansa, hyvää toipumista ! Ja kuten Kaima sanoo, jälleennäkemisen ihanassa toivossa...

    VastaaPoista
  9. Sielujen sympatiaa-hengenheimolainen sanoisinko, kuten jonkun viisaammankin suusta. Mukavalta tuntui lukea Johanna kaunis kirjoituksesi Ystävälle tehdystä vihreästä jakusta. Se on aivan ihana, just sellainen karkean hieno ja vielä perintöpellavasta tehty. Kiitos, arvostan sitä suuresti. (Työkaveritkin ovat sitä käyneet ihailemassa) Ties vaikka Voimaannu-messuille sitten joku matkaa... Mustan pellavan merkeissä tapaamista odotellesa. Halauksin!

    VastaaPoista
  10. Hei Rauha, mukavaa kun löysit tänne ! Ja huomasit ihan sen SINULLE tarkoitetun tekstin - siitä jakusta ja varsinkin istuskelusta meidän ruokapöydän ääressä vain tuli niin hyvä tunne.
    Istutaan taas ja puhutaan.
    Halaus takaisin !

    VastaaPoista