ropisi peltikattoon
ja nautiskelin kevään tulosta.
Aamusella suoritin
varomattoman liikkeen
postilaatikkoreissulla,
mutta onneksi ymmärsin
harata liukastellessani
käden ulottuvilla olevan
potkukelkan tuekseni.
Hätinä sillä pääsin etenemään.
Kunnialla postilaatikolle selvinneenä
kääntää kiepautin kulkuvälineeni
(kieltäydyn käyttämästä sanaa
APUVÄLINEENI, sehän kertoisi aivan muuta...)
ja pystyttyäni nostamaan katseeni
ympäristöön,
havaitsin jonkinlaisen yhteneväisyyden
naapuruston kanssa,
sielläkin oli viisaasti kulkuväline
porraspielessä!
Hihittelin itsekseni.
Ja parkkeerasin oman
kulkupelini porraspieleen
odottamaan
päiväpostireissua.
Viisaita naisia meidän aukiolla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti