torstai 2. syyskuuta 2010

Uudet kujeet...


En pidä tästä uudesta systeemistä, en osaa laittaa tekstiä,
en kuvia...

enkä jaksa opetella.

Menkööt nyt niin kuin menee.
Opettakoot käytäntö.

Ulkona näyttää syksyltä,
pahimmalta mahdolliselta;
puut huojuvat ja
taivas on harmaankarvainen.

Pian sataa.
Kovasti, uskon minä.

Onneksi on keksitty puuhaa.
kuukauden kuluttua.

Saatiin päähämme leipoa sinne,
Pitkän-Talon Emäntä ja minä.
Leivotaan perinteitä.
Ja keitetään kerkkähilloakin.





Vuosikaudet on puhuttu NÄKKILEIVÄN leipomisesta.
Löydettyäni Naapuripitäjän LUOMUVILJELIJÄN
maailmasta mahtavat ruis- ja vehnäjauhot
ryhdyttiin puheista toimeen.

Kriittisistä kriittisin makuraati totesi syötäväksi
- saa kuulemma tehdä kotitarpeiksikin.




















Sitten niitä vanhan ajan RUISPIKKULEIPIÄ,
niitä, joidenka pitäisi olla reikäleivännäköisiä.
Me ei tehdä niitä reikiä, ne ei maistu miltään.
Mieluummin syödään sekin kohta.


Kerkkähilloa keitellään jahka tältä mansikka- ja viinimarjahillon keitolta ehditään.


- ja minkä ihmeen takia tämä mokoma näyttää esikatselussa
ERILAISELTA kuin valmiiina blogissa.
Juuri tämmöinen pistää niin vihaksi...

3 kommenttia:

  1. Ei, en laita reseptiä, sehän pilaisi meidän messut ! :- )
    Ja JOULUPUOTI -myynnit, näitä tehdään siihenkin riemuun.

    Reseptiä voi tiedustella sitten tammikuussa.

    VastaaPoista
  2. Viisaastippa pidät reseptin salassa:) Hyviltä kuulostavat kaikkie paistoksesi ja keitoksesi...ihanan vanhanaikaiselta!

    VastaaPoista
  3. Seija, itse asiassa jos on vähänkään leiponut, niin tietää, ettei kumpaisenkaan tule kuin vettä, suolaa, ruis- ja vehnäjauhoja, pikkuleipiin lisäksi voita ja sokeria :- )
    Ihanan helppoa, perinteistä - ja HYVÄÄ !

    Meillä on keittokirjoja ja reseptejä alkaen 1800-l loppupuolelta, valinnan varaa riittäisi. Eri asia on miten suut ruokapöydässä pantaisiin, osan ainekset kun on tämän päivän ihmisille hieman, sanoisinko jopa, luotaantyöntäviä...
    Mutta leivontareseptit ovat kunniassaan, sieltä löytyisi vaikka mitä kokeilemisen arvoista. Toisaalta pula-ajan keittokirjasta löytyy kaikkea sellaista, jota valveutuneet ja luonnonmukaisesti elävät hyödyntävät nykyäänkin !
    Asiat vain kiertää kehää, on kyseessä muoti tai ruoka-ohjeet,
    ties vaikka joku päivä syödään "Kalanperkevanukasta "... :- )

    VastaaPoista