Takaperoista...

Ne, jotka ovat
lukeneet näitä juttuja
aiemmin,
muistavat miten
joulun alla lähdin
hermostua
Sen Määrätyn Pikkutontun
Kadoksissaolosta.

Se tonttu löytyi
pääsiäisenä ja
komisti lounaspöytää
tipujen kera.

Keväällä oli
Musta Krokotiililaukku
totaalisen kadoksissa.
Se löytyi viime viikolla kun
oikeastaan etsin ompelulankaa.

Pari viikkoa sitten kaivelin kaappeja
ja hain liisteriä.
Ei löytynyt, mutta löysin kauan
kadoksissa olleet sivuleikkurit.

Tämä on paha;
viikolla kävin läpi saunanpesään
heitettäviä papereita
ja vastaan tulikin 3 vuotta kateissa
olleet victoriansalaisuuspitsiunelmat...

Eilen löysin liisteriä kun
haeskelin pata-pataa.
Kadoksissa ollut taskulamppu
tuli tietoisuuteen kun
hain paperileikkuria.

Oikeastaan tässä huushollissa
käy näin koko ajan,
tavarat ovat  kateissa
ja löytyvät kun etsin jotain aivan muuta.

Vähemmälläkin saa itsensä
raivon partaalle ja
verenpaineen kohisemaan.

Aivan, siivoaminen ja
järjesteleminen voisi auttaa,
jonkin verran.
Mutta siellä vaanii se kaikista
pahin: Hyvässä Tallessa.

Odottelen edelleen mistä ja koska
joulukuusen tähti putkahtaa vastaan.