Opin eilen ystävältäni Terhiltä
hyvän ja vallan
monikäyttöisen sanan:
PROKRASTINAATIO !
Kuulostaa juhlalliselta ja
ja vakuuttavalta, eikö totta ?
Sitä sanaa sovellan juuri
tälläkin hetkellä,
on paljon hauskempaa
kuvata KESÄpuodin
varastoja ja laittaa kuvia
tänne.
Niin, tässä kuvassa on -70-luvun
liivihame, joka yllä
ne normaalit, tällä hetkellä sen
PROKRASTINAATION estämät
perjantaisiivoukset voisi
mallikkaasti suorittaa...
ja kun siivoukset olisi tehty, voisi
silpaista ylleen muodikkaan,
yksinkertaisen hillityn
vierailupuvun vm. 70-luku, asustaa helmet
kaulaan ja lähteä ystävättären
luo päiväkahville, juuri siivottu
kotihan sielläkin olisi...
pienen iltapäivän "tyttöjen kesken
juoruiluhetkosen" jälkeen
virkistyneenä päivän rasituksista,
voisi sonnustautua elämänsä
sulostuttajan silmien iloksi,
vaikkapa kynttiläillallista varten,
päivän urakoinnista kiinteytyneet
käsivarsilihakset suloisesti näkyen
pikku juhlamekkoseen...
ja jalkaan sujautetaan
viettelevät korkokengät...
aaaahhhhhhh...
Tuo siniruutuunen liivihame on justihin mun näköönen, mäkun tykkään ruuruusta ja sinisetä färistä. Hyväs mekos täytyy olla taskut kans, joten mä käyttääsin sitä vaikka työmekkona. Legginssit vaan jalakahan ja pikkuusen helemaa lyhyemmäksi, niin siinolis mulle hyvä tunika. Koko ei tosin taira olla mulle sopiva, koska moon nykyään aika tuhtis kunnos. =o))) Vai olisko tua heleman katkaaseminen pyhään häväästys vintagemekolle?
VastaaPoistaHeippa Irene,
VastaaPoistaei se oo pyhäänhäväästys, jos helema pitää reirata. Tämä tanttu on niskafankun mukahan kokua 42, mutta tämän päivääsis soon ainaki yhtä kokonumerua piänee. Meirän krupiillen kun on tapahtunu näinä vuasikymmeninä jotakin.... ; - )